Hyppää sisältöön
Media

Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin puhe kielikertomuksen kuulemistilaisuudessa Säätytalolla 17.5.2016

oikeusministeriö
Julkaisuajankohta 17.5.2016 10.29
Puhe

Tervetuloa! Välkomna! Buresboahtin! Tulgua terveh! Welcome! Dobro požalovat! Saste aven saare kaale!

Tervetuloa oikeusministeriön seminaariin ja kuulemistilaisuuteen

Välkommen till justitieministeriets seminarium och hörande

Oikeusministeriössä valmistellaan parhaillaan neljättä hallituksen kertomusta kielilainsäädännön soveltamisesta. Tämän päivän seminaari ja kuulemistilaisuus ovat osa kertomuksen valmistelutyötä, ja te hyvä yleisö, olette ensiarvoisen tärkeitä kun oikeusministeriö kerää tietoja Suomen kielioloista ja muutoksista niissä.

Kielikertomus on kansalliskieliä koskevan lainsäädännön toteutumisen seurantaväline. Kielilain mukaan suomen ja ruotsin kielen lisäksi kertomuksessa käsitellään ainakin saamen kieltä, romanikieltä ja viittomakieltä. Käytännössä Suomen kielioloja seurataan paljon laajemmin. Jo ensimmäisessä kertomuksessa, joka annettiin vuonna 2006, seurattiin myös venäjän, viron, englannin, somalin, tataarin ja jiddišin kielien tilannetta. Edellisessä eli vuoden 2013 kertomuksessa käsiteltiin näiden lisäksi ensimmäistä kertaa myös Karjalan kieltä. Seuraavassa kertomuksessa on tarkoitus käsitellä muita kieliä entistä monipuolisemmin.

Kielikertomuksen valmistelun yhteydessä toteutetaan kielibarometri 2016, jossa selvitetään yksittäisten ihmisten kokemuksia kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Ensimmäistä kertaa toteutetaan saamen kielibarometri, jossa kysytään yksityisiltä saamen kielten tilanteesta saamelaisten kotiseutualueella. Oikeusministeriö on myös pyytänyt keskeisiä sidosryhmiä antamaan lausuntonsa kielilain soveltamisesta, ja kannustan teitä kaikkia vastaamaan tähän lausuntopyyntöön. Lisäksi oikeusministeriö on tänä keväänä tehnyt kyselyn otakantaa.fi-palvelussa kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Kyselyyn tuli lähes 2000 vastausta muutamassa kuukaudessa. Aihe on toisin sanoen tunteita herättävä.

Vuoden 2017 kertomuksessa on tarkoitus keskittyä kielellisten oikeuksien toteutumiseen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Ihmisille on erittäin tärkeää, että he saavat käyttää omaa kieltään kun ovat sairaana tai muuten heikkona. Perustuslakivaliokunnan toivomuksen mukaan kertomuksessa käsitellään myös yhtiöittämisen ja yksityistämisen vaikutuksia kielilain soveltamiseen, sekä tietojärjestelmien toimivuutta monikielisessä ympäristössä. Vaikka kertomuksessa katsotaan taaksepäin, aihealueet ovat erityisen ajankohtaisia valmisteilla olevassa SOTE-uudistuksessa.

Bland den svenskspråkiga befolkningen har man uttryckt en hel del oro för vilka konsekvenser social- och hälsovårdsreformen kommer att ha för service på svenska inom vården.

Toivon että kielikertomuksen johtopäätöksiä voidaan hyödyntää uudistusta tehtäessä ja että myös uudistuksen jälkeen jokainen saa palvelua omalla kielellään, suomeksi tai ruotsiksi, kaksikielisissä maakunnissa. Kielellisiä oikeuksia ei ole tarkoitus heikentää.

Kertomus annetaan vuonna 2017. Samana vuonna kun Suomi täyttää 100 vuotta. Vuoden 1919 hallitusmuodossa, nykyisen perustuslain edeltäjässä, säädettiin että Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Vuonna 1922 astui voimaan ensimmäinen kielilaki. Meillä on pitkä kokemus kielipolitiikasta jossa tunnustetaan useampi kuin yksi kieli. Perinne jatkuu myös pääministeri Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa, jossa todetaan, että Suomi on avoin ja kansainvälinen, kieliltään ja kulttuuriltaan rikas maa. Siinä todetaan myös että meillä on rikas kieli- ja kulttuuriperintö ja vaalimme kaksikielistä Suomea perustuslain ja arvojemme mukaisesti.

Suomenkin historiasta löytyy aikakausia jolloin kieliryhmien välillä on ollut jännitteitä. Voimme kuitenkin hyvällä omatunnolla olla ylpeitä siitä, että kielipolitiikkamme on edistänyt kieliryhmiemme hyviä välejä, ja olemme edelläkävijöitä kielellisten oikeuksien kehittämisessä. Meidän tulee käyttää näitä kokemuksia hyväksemme kun edistämme perinteisiä kieliämme. Meillä on myös hyvät eväät vastata lisääntyvän maahanmuuton kielellisiin haasteisiin. Suomen tai ruotsin oppiminen on erittäin tärkeää kotoutumisen kannalta, mutta monikielisyys on tullut jäädäkseen. Kielikertomuksessa tullaan seuraamaan myös tätä kehitystä.

Totta on, että kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa palvelujen tuottaminen kattavasti kahdella kielellä on haasteellista, silti se ei ole mahdotonta. Taloudellisten resurssien niukkeneminen pakottaa meitä tarkastelemaan palveluprosesseja, myös monipuolisten kielipalvelujen osalta. Tarvitaan uusien innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä. Nämä ratkaisut palvelevat myös laajemman kielivalikoiman mukaan ottamista yhteiskunnallisten palvelujen tuottamisessa. Tarve on huomattu maahanmuuttoasioiden yhteydessä.

Mainitsin aiemmin että oikeusministeriö on kevään aikana antanut mahdollisuuden yksittäisille lausua mielipiteensä kielellisten oikeuksien toteutumisesta, sekä kieli-ilmapiiristä Suomessa, otakantaa-palvelussa. Vastausten määrä yllätti. Enemmistö vastaajista on ruotsinkielisiä, mutta myös suomenkieliset, saamenkieliset, karjalankieliset ja viittomakieliset ovat vastanneet kiitettävästi. Kyselyn tuloksia ei ole vielä julkaistu, joten voin vain antaa teille muutamia ennakkotietoja.

Etenkin asenteiden kiristyminen muuta kuin suomea puhuvia kohtaan huolestuttaa monia vastaajia. Ruotsinkieliset kokevat että ympäristö on vihamielinen heitä kohtaan ja että heidän olemassaolonsa kyseenalaistetaan. Saamenkieliset kaipaavat enemmän tukea omalle kielelleen ja kokevat että heidän oikeuttaan käyttää ja oppia saamea väheksytään. Karjalankieliset kärsivät edelleen siitä, ettei heidän kieltään pitkään aikaan tunnustettu omana kielenään. Pelätään myös että lisääntynyt maahanmuutto syrjäyttää lopulta kaikki kotoperäiset kielemme, myös suomen kielen. Näin ei tule käymään, tavoitteena on onnistunut kotouttaminen, jolloin henkilö hallitsee hyvin suomen tai ruotsin kielen. On totta, että suomen kielikin tarvitsee edistämistä muutamilla aloilla, kuten esimerkiksi tieteellisen tutkimuksen alalla.

Vastauksissa moni suomenkielinen yhtyy esitettyihin huoliin mutta oli myös niitä jotka pitävät niin sanottua pakollista ruotsin kielen opiskelua kouluissa syypäänä huonoon kieli-ilmapiiriin ja kielteisiin asenteisiin ruotsinkielisiä kohtaan. Tällä hallituskaudella onkin tarkoitus kokeilla mitä tapahtuu kun toinen kotimainen kieli muutetaan valinnaiseksi.

Hyvät kuulijat, ärade åhörare,

Lopuksi haluan sanoa että kielellisten vähemmistöjen olemassaolon kyseenalaistaminen ei ole kenenkään etu. Jos emme pysty perustelemaan omien kielivähemmistöjemme kielen merkitystä, emme myöskään pysty perustelemaan Suomen kielen olemassaoloa yhä kansainvälistyvämmässä maailmassa.

Toivotan teille antoisaa seminaaripäivää, jag önskar er en givande dag

Sivun alkuun