Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiaa koskevassa tiedotustilaisuudessa

Arvoisat kuulijat,

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa tehostetaan ja selvitetään uuden erityislain tarve. Hallitusohjelmassa todetaan myös, että tietoverkkorikollisuuden torjuntaan panostetaan osana järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa. Hallitusohjelmassa on muitakin järjestäytyneeseen rikollisuuteen suoraan tai välillisesti liittyviä kirjauksia.

Hallituskauden aikana on jo toteutettu toimia, jotka liittyvät järjestäytyneen rikollisuuden vastustamiseen. Yksi näistä on törkeimpien rikosten valmistelun kriminalisointi, jota koskevan hallituksen esityksen eduskuntakäsittely on edennyt kuulemani mukaan hyvin. Samaten eduskuntakäsittelyssä on jo esitutkinta- ja pakkokeinolain tarkistusesitys, jossa ohjelmassa mainituin tavoin päivitetään viranomaisten toimivaltuuksia. Käytännön tasolla merkittävää panostusta on tehty myös poliisin työssä, jossa järjestäytyneen rikollisuuden vastustaminen on prioriteettilistan kärkipäässä.

Nyt järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa otettiin valtioneuvoston tasolla lisäaskel. Hallitus hyväksyi periaatepäätöksen, jonka tavoitteena on vähentää järjestäytynyttä rikollisuutta ja heikentää sen toimintaedellytyksiä sekä estää rikollisuuden haitallisia vaikutuksia yhteiskuntaan.

Det här är den första strategin för bekämpning av organiserad brottslighet som godkänts på statsrådsnivå.

Enligt de strategiska riktlinjerna ska organiserad brottslighet i första hand förebyggas genom att påverka viljan att låta sig rekryteras samt genom att göra det olönsamt att delta i en organiserad kriminell sammanslutnings verksamhet.

Strategin har beretts i den av justitieministeriet och inrikesministeriet tillsatta ledningsgruppen för bekämpning av organiserad brottslighet, och en del av projekten som nämns i principbeslutet är redan på gång.

[Kyseessä on ensimmäinen valtioneuvostotasolla hyväksytty periaatepäätös järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta.

Strategisten linjausten mukaan järjestäytynyttä rikollisuutta tulee ensisijaisesti ennalta ehkäistä vaikuttamalla rekrytoitumishalukkuuteen ja tekemällä järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen kannattamattomaksi.

Järjestäytyneen rikollisuuden strategia on valmisteltu oikeusministeriön ja sisäasiainministeriön asettamassa järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan johtoryhmässä, ja osa periaatepäätöksessä mainituista hankkeista on jo hyvällä mallilla.]

Poliisin tietojen mukaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien ryhmien määrä on lisääntynyt Suomessa viimeisten 10 vuoden aikana. Aiheesta on käyty ajoittain melko vilkastakin keskustelua viime aikoina ja eri tahot ovat esittäneet poikkeavia näkemyksiä järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvien henkilöiden määrästä. Näen tämän keskustelun melko hedelmättömänä, koska katson, että järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan tulee kriminaalipolitiikassa panostaa riippumatta siitä, onko ryhmien jäseniä 200, 400 tai 1000. Rikoslaki mainitsee yleisenä rangaistuksen koventamisperusteena liigoittumisen eli "rikoksen tekeminen vakavia rikoksia varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä". Kovennuksen taustalla on juuri järjestäytyneen rikollisuuden edustama keskimääräistä suurempi uhka oikeusjärjestyksen suojaamille eduille. Tähän näkökohtaan perustuu myös näkemykseni siitä, että järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan tulee panostaa.

Hyväksytty periaatepäätös sisältää yhteensä 20 eri toimenpidettä. Osa niistä on lainsäädännöllisiä ja lainvalmistelun tapojen mukaisesti edellyttää perusteellista valmistelua, mutta suurempi osa hankkeista on toiminnallisia ja päävastuu on niistä Poliisihallituksella.

Nostan tässä esille eräitä oikeusministeriön valmisteluvastuulle kuuluvia hankkeita sisäministeri Räsänen varmaan kertoo enemmän sisäasiainministeriön hallinnon alan toimenpiteistä.

Lainsäädännöllisesti lähtökohta on, että järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva lainsäädäntö on verraten tuoretta, 2000-luvulla säädettyä, eikä suurempia epäkohtia ole. Rikoslain sääntely perustuu kansainvälisiin velvoitteisiin, jotka on asianmukaisesti pantu Suomessa täytäntöön. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategian toimeenpanossa pohditaan tästä huolimatta, onko nykytilanteessa näiltäkin osin parannettavaa.

Vuonna 2003 säädetyllä lakimuutoksella Suomessa kriminalisoitiin järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen. Rangaistussäännös on varsin moniaineksinen, eikä sitä ole juuri sovellettu. Tämän vuoksi osana periaatepäätöksen toimeenpanoa sen muutostarvetta arvioidaan ottaen huomioon kansalliset ja kansainväliset näkökohdat. Samassa yhteydessä arvioidaan muutoinkin järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumista rikoslain koskevien säännösten yhtenäistämistarvetta ja pyritään myös huolehtimaan siitä, että eri viranomaisilla on yhtenäinen käsitys järjestäytyneen rikollisuuden määritelmästä.

I enlighet med programmet ska det ses till att det straffrättsliga ansvaret realiseras genom en effektiv straffprocess. I anslutning till detta övervägs bland annat möjligheten att ta i bruk anonym bevisning i fråga om de allvarligaste brotten. Det ska satsas på att återfå vinning av brott och möjligheten att ta i bruk omvänd bevisbörda när vinning av brott döms förverkad ska utredas.

Under strafftiden ska de dömdas beredskap för ett liv utan brott och möjligheter att lämna en organiserad kriminell sammanslutning förbättras. Genom rätt placering av de dömda är det möjligt att förhindra fortsatt brottslig verksamhet. I samband med totalreformen av samhällspåföljderna ska det övervägas om synpunkter som hänför sig till organiserad brottslighet har beaktats i tillräcklig utsträckning i regleringen av samhällspåföljder.

[Ohjelman mukaisesti rikosvastuun toteutumisesta huolehditaan tehokkaalla rikosprosessilla. Tähän liittyen muun muassa vakavimmissa rikoksissa anonyymin todistelun käyttöönottoa harkitaan. Rikoshyödyn takaisinsaantiin panostetaan ja selvitetään mahdollisuutta ottaa rikoshyödyn tuomitsemisessa käyttöön käännetty todistustaakka.

Rangaistusaikana lisätään rikoksesta tuomittujen valmiuksia rikoksettomaan elämään ja rikollisryhmästä irtautumiseen. Tuomittujen sijoittelulla estetään rikollisen toiminnan jatkaminen. Yhdyskuntaseuraamusten kokonaisuudistuksen yhteydessä harkitaan, onko järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvät näkökohdat riittävästi huomioitu yhdyskuntaseuraamuksia koskevassa sääntelyssä.]

Valtioneuvosto edellyttää, että ministeriöt ryhtyvät toteuttamaan tai ainakin valmistelemaan strategian mukaisia toimia vuosien 20132015 aikana. Toimenpiteiden riittävyyttä arvioidaan myöhemmin osana strategian toimeenpanon seurantaa.