Hyppää sisältöön
Media

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson Kuopion vankilan vihkiäistilaisuudessa 10.11.2011

oikeusministeriö
Julkaisuajankohta 10.11.2011 13.50
Puhe -

Arvoisa juhlayleisö Värderade festpublik

Vihkiäisjuhlassa puhuminen on ministerin tehtävistä parhaita. Suuri työ on saatu päätökseen, ihmiset ovat hyvällä tuulella ja syystä tyytyväisiä. Katseet suuntautuvat tulevaan, joka näyttäytyy monella tapaa mennyttä parempana. Uudet tilat toimivat aiempia paremmin, ne ovat siistit ja näyttävät muutenkin aiempia paremmilta. Kaikki tämä luo optimismia ja uskoa tulevaan. Voisiko olla jopa niin, että vankien parissa tehtävä työkin tuottaisi parempia tuloksia asianmukaisissa tiloissa? Tiedossani ei ole, että tätä olisi tutkittu, mutta aivan arkijärjellä ajatellen se on mahdollista.

Juhlapuheessakin haluan ottaa esiin vähän vaikeamman kysymyksen. Joku saattaa nimittäin kysyä, mitä järkeä on sijoittaa miljoonia Kuopion ja Mikkelin lisärakennuksiin samaan aikaan, kun Konnunsuota on tyhjennetty vangeista. Konnulla on aiheutettu henkilökunnalle paljon epävarmuutta, vaikeuksia ja ahdistusta. Voin vastata, että kyllä se on ollut varsin järkevää. Ratkaisevaa on, että vankien määrä on vähentynyt tavoitellulla tavalla. Tämän vuoden keskivankiluku tulee olemaan noin 650 alempi kuin vuonna 2005. Kuopion ja Mikkelin lisäpaikat ovat vain murto-osa Konnunsuolla lakkautettujen paikkojen määrästä.

Edellisen hallituksen tekemien ratkaisujen taustalla on myös se kestävä tavoite, että vankipaikat sijaitsevat mahdollisimman lähellä vankien kotipaikkoja. Tämä antaa parhaat edellytykset monipuoliselle uusintarikollisuutta vähentävälle työlle - Siitä olen joka tapauksessa iloinen, että varsin monelle Konnunsuon entiselle työntekijälle on pystytty tarjoamaan työtä muista Rikosseuraamuslaitoksen toimipisteistä. Kuopioon on tietojeni mukaan siirtynyt entistä konnulaista. Toivottavasti uudelle paikkakunnalle siirtyminen on sujunut ilman kohtuuttomia hankaluuksia!

Låt mig nu återkomma till ämnen som bättre passar in i ett festtal. I vardagen och samhällets klimat syns också många positiva tecken med tanke på kriminalpolitiken. Det som kanske gläder mest är att många typer av brottslighet redan en längre tid har minskat, trots tillfälliga ökningar i antalen. Till exempel antalet stöldbrott har under de senaste tio åren minskat med tiotusentals fall. Också i procent betyder detta ett tvåsiffrigt nummer. Antalet brott mot liv har minskat sedan mitten av 1990-talet. Antalet rån har nästan halverats i 20 år.

Nyt palaan juhlapuheelle ominaisiin sävyihin. Arkitodellisuudessa ja yhteiskunnan ilmapiirissä voidaan nähdä kriminaalipolitiikan kannalta useita positiivisiakin merkkejä. Ehkä ilahduttavinta on, että moni rikollisuuden laji on jo pidempään vähentynyt. Välissä voi kyllä olla yksittäisiä nousuvuosia. Esimerkiksi varkausrikosten määrä on viimeisten kymmenen vuoden aikana vähentynyt kymmenillä tuhansilla. Prosenteissakin vähennys on kaksinumeroinen. Henkirikokset ovat vähentyneet 1990-luvun puolivälistä lähtien. Ryöstöjen määrä on lähes puolittunut 20 vuodessa.

Komeimmat laskuluvut taitavat löytyä autovarkauksista, lakikielellä moottorikulkuneuvon käyttövarkauksista. Niiden määrä on pudonnut kymmenessä vuodessa selvästi alle puoleen. Syynä tähän ei kyllä ole onnistunut kotimainen kriminaalipolitiikkamme, vaan autoteollisuuden taipuminen varustamaan autot tehokkailla ajonestolaitteilla.

Osaltaan tämän rikollisuuskehityksen ansiosta vankien määrä tulee tänäkin vuonna vähenemään, muutamalla kymmenellä vangilla. Laskuvuosi on kuudes peräkkäinen.

Positiivisena merkkinä yhteiskunnallisesta ilmapiiristä pidän viime viikolla käyttöön otetun valvontarangaistuksen vastaanottoa mediassa. Viimekuisen tiedotustilaisuuden jälkeen tiedotusvälineissä esitetyistä arvioista silmiini ei sattunut yhtäkään negatiivista. Huolimatta siitä, että uuden seuraamuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on vähentää ehdottomia vankeusrangaistuksia. On hyvä panna merkille myös yksi piirre viime kesän avolaitoksista poistumisia koskeneessa julkisuudessa. Arvostelu oli toki ankaraa, eikä kaikilta osin aivan kohtuullistakaan. Mutta itse avolaitosjärjestelmää vastaan ei juuri hyökätty.

Rikosseuraamuslaitoksen strategian mukaan tulisi edelleen vähittäin siirtyä kohti avoimempaa seuraamusjärjestelmää. Tämä onkin yksi keskeinen keino, jonka avulla tulemme selviytymään myös niistä vaatimuksista, joita valtiontalouden tila tulee myös meille lähivuosina asettamaan. Realismia on varautua siihenkin, että vankilarakennetta joudutaan jälleen arvioimaan.

Mutta hyvät kuulijat. Takaisin iloa tuottaviin asioihin! Kuulemani viestit Kuopion vankilan ja sitä tiiviisti ympäröivän kaupungin yhteistyöstä ovat yhdenmukaisen kiittäviä. Eikä tämä vähiten koske nyt juhlittavaa rakennushanketta, jossa kaupungin tuki on saamani tiedon mukaan ollut esimerkillistä. Kiitos Kuopio!

Rakennushankkeen käytännön toteutuksesta kuuluu siitäkin vain kiitosta. Loppukäyttäjistä ainakin henkilökunta ilmoittaa heitä kuunnellun erittäin hyvin. Toiveitakin oli jouduttu karsimaan erittäin vähän. Vanhan sellirakennuksen peruskorjaus oli Rakennus-Kartiolta huippusuoritus. Urakan aikataulu piti kutakuinkin, ja jälkikin vaikuttaa laadukkaalta.

Ja kaiken tämä keskellä vankilan normaali toiminta pystyttiin pitämään käynnissä. Ilman osaavaa ja asiaansa sitoutunutta henkilökuntaa tämä ei olisi ollut mahdollista.

Engelin suunnittelema vankilarakennus otettiin käyttöön vuonna 1829. Ensimmäinen suurempi peruskorjaus tehtiin vuonna 1888, noin 60 vuoden kuluttua valmistumisesta. Seuraavaa, nyt valmistunutta, peruskorjausta saatiin odottaa jo 120 vuotta. Menneen perusteella ei juuri kannata ennustaa seuraavan peruskorjauksen ajankohtaa. Luulisin kyllä, että tulevat sukupolvet saavat senkin vielä nähdä. Pelkään, että ihminen ja yhteiskunta eivät seuraavankaan sadan vuoden aikana ehdi muuttua siinä määrin, että enää ei olisi tarvetta sulkea joitakin ihmisiä lukkojen taakse.

Jag vill i varje fall önska framgång i ert viktiga och krävande arbete i dessa på ett sakligt sätt fina lokaler!

Joka tapauksessa haluan toivottaa menestystä tärkeälle ja vaativalle työlle näissä asiallisen hienoissa puitteissa!

Anna-Maja Henriksson
Sivun alkuun