Perheen sisäinen lähestymiskielto voimaan ensi vuoden alusta
Lähestymiskielto voidaan ensi vuoden alusta alkaen määrätä myös silloin, kun kiellolla suojattava ja kieltoon määrättävä henkilö asuvat samassa asunnossa. Nykyisin kieltoa ei voida määrätä, jos asianosaiset asuvat yhdessä.
Uusia säännöksiä perheen sisäisestä lähestymiskiellosta voidaan soveltaa myös, kun henkilöt muun syyn kuin parisuhteen vuoksi asuvat yhdessä. Kielto on mahdollinen esimerkiksi silloin, kun vanhempi kohtaa väkivaltaa samassa asunnossa asuvan täysi-ikäisen lapsensa taholta.
Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki perjantaina 30. heinäkuuta. Samassa yhteydessä kumotaan ns. vakaan tahdon pykälä eli rikoslain säännös toimenpiteistä luopumisesta pahoinpitelyssä. Sen mukaan syyttäjä on voinut jättää syytteen nostamatta silloin, kun rikoksen uhri sitä omasta vakaasta tahdostaan pyytää. Säännöksen kumoaminen tulee voimaan lokakuun alusta.
Perheen sisäistä lähestymiskieltoa koskevat uudet säännökset tulevat voimaan 1.1.2005.
Kiellon määräämiselle tiukat edellytykset
Perheen sisäiseen lähestymiskieltoon määrätyn henkilön on poistuttava yhteisestä asunnosta eikä hän saa palata sinne. Hän ei myöskään saa tavata eikä muutoinkaan ottaa yhteyttä henkilöön, jota kiellolla suojataan. Kielto voidaan määrätä laajennettuna koskemaan oleskelua tietyssä muussa paikassa, esimerkiksi yhteisen asunnon läheisyydessä.
Koska velvoitus poistua omasta kodista merkitsee voimakkaampaa puuttumista henkilön oikeuksiin kuin tavallinen lähestymiskielto, perheen sisäisen lähestymiskiellon määräämisen edellytykset ovat tiukemmat kuin tavalliseen lähestymiskiellon.
Kielto voidaan määrätä ainoastaan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tai sen uhan torjumiseksi, ei sen sijaan silloin, jos kyse on rauhaan kohdistuvasta rikoksesta tai häirinnästä. Lisäksi edellytetään korkeampaa todennäköisyyttä siitä, että kiellon määräämättä jättäminen johtaisi edellä tarkoitettuun rikokseen.
Kielto voimassa enintään kolme kuukautta
Perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan määrätä enintään kolmeksi kuukaudeksi. Voimassaolo tulee harkita tapauskohtaisesti. Kielto voidaan tarvittaessa uudistaa enintään kolmeksi kuukaudeksi.
Perheen sisäisen lähestymiskiellon rikkomisesta seuraa sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi kuten tavallisenkin lähestymiskiellon rikkomisesta.
Tarkoituksena on, että perheen sisäinen lähestymiskielto tulee yleensä ensin määrättäväksi heti voimaantulevana väliaikaisena lähestymiskieltona poliisin päätöksellä. Näin on esimerkiksi silloin, kun poliisi on poistanut uhkaavasti käyttäytyneen henkilön kotoaan ja ottanut hänet säilöön ja rikoksen uhka on todennäköinen vielä säilöstä päästämisen jälkeenkin.
Syyttäjälle pahoinpitelyissä sama harkintavalta kuin muissakin rikoksissa
Pahoinpitelyn syyttämistä koskeva erityissäännös kumotaan muun muassa siksi, että syyttäjän on käytännössä erittäin vaikea selvittää, onko uhri esittänyt pyynnön jättää syyte nostamatta vapaaehtoisesti ja ilman painostusta.
Huolimatta säännöksen kumoamisesta syyttäjä voi jatkossakin jättää pahoinpitelyn syyttämättä syyttämättäjättämistä koskevien yleisten säännösten perusteella. Asianomistajan pyyntö jättää syyte nostamatta on tällöin yksi peruste, jonka syyttäjä ottaa kokonaisarvioinnissaan huomioon. Syyte voidaan jättää nostamatta myös esimerkiksi tekijän ja asianomistajan välillä saavutetun sovinnon perusteella tai siksi, että tekijä on hakeutunut hoitoon.
Asianomistajan ja epäillyn kuuluminen samaan perheeseen ei sellaisenaan ole peruste jättää syyte nostamatta.
Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa, puh. (09) 1606 7708 (sähköposti: [email protected])
>> Hallituksen esitys 144/2003 ja muut eduskuntakäsittelyyn liittyvät asiakirjat