Suomeen viisi aluevankilaa

Vankeinhoidon rakenteiden uudistamista koskeva selvitys luovutettiin oikeusministeri Johannes Koskiselle tiistaina 1. kesäkuuta.

Aluevankila vastaa vankeuden toteuttamisesta

Suomeen ehdotetaan perustettavaksi viisi aluevankilaa: Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen, Länsi-Suomen sekä Pohjois-Suomen aluevankilat.

Aluevankilat olisivat Rikosseuraamusviraston alaisia virastoja, joissa vankeusrangaistus pantaisiin täytäntöön ja jotka vastaisivat vankeusprosessin toteuttamisesta.

Aluevankilassa olisi vankien sijoittamisesta vastaava sijoittajayksikkö sekä vankiloita. Lisäksi siellä voisi olla yhteisesti hoidettavia tehtäviä, kuten ruokahuolto ja vanginkuljetus.

Vankeus koostuisi tulo- ja sijoitteluvaiheesta, toiminta- eli suorittamisvaiheesta sekä vapauttamisvaiheesta.

Sijoittajayksikkö laatii rangaistusajan suunnitelman

Sijoittajayksikön tehtävänä olisi laatia vangille rangaistusajan suunnitelma, johon perustuvat vangin sijoittaminen, toiminta rangaistusaikana, siirrot, poistumisluvat ja ehdonalainen vapaus. Suunnitelma perustuu vangille tehtyyn riski- ja tarvearvioon sekä arvioon hänen työ- ja toimintakyvystään.

Sijoittajayksikkö sijaitsisi yhdessä aluevankilan vankiloista.

Vankilat vastaisivat turvallisesta vankeusrangaistuksen täytäntöönpanosta sekä tutkintavankeuden toimeenpanosta. Uuden vankilan perustamisesta päättäisi oikeusministeriö.

Terveydenhuolto valtakunnalliseen yksikköön

Vankeinhoitolaitokseen perustettaisiin hallinnollisesti itsenäinen valtakunnallinen terveydenhuoltoyksikkö, jota johtaisi Vankeinhoitolaitoksen ylilääkäri.

Yksikkö koostuisi kolmesta sairaalasta (Turussa sijaitseva Vankimielisairaala, Vantaan vankilan psykiatrinen sairaala sekä Vankisairaala Hämeenlinnassa) sekä aluevankiloihin jakautuvasta viidestä perusterveydenhuollon poliklinikasta. Poliklinikoilla voisi olla toimipisteitä useissa aluevankilan vankiloissa.

Lähityötä vankien kanssa lisätään

Tarkoituksena on lisätä vankien kanssa lähityössä olevan henkilökunnan määrää. Resursseja tähän pyritään saamaan sisäisten siirtojen avulla keskittämällä palveluja ja keventämällä hallintoa sekä siirtämällä toimivaltaa keskushallinnosta aluevankiloiden tasolle. Muutos toteutettaisiin vähitellen.

Virkarakennetta on tarkoitus selkeyttää ja nimikkeiden määrää supistaa. Tämäkin muutos toteutettaisiin asteittain. Rakennetta on tarkoitus muuttaa siten, että lähityöntekijöiden (ohjaajat, vartijat) sekä lähityöntekijöinä työskentelevien erityisasiantuntijoiden osuus kasvaa.

Uudistus aiheuttaa muutostarpeita myös henkilöstön perus- ja jatkokoulutukseen.

Rikosseuraamusvirasto ohjaamaan aluevankiloiden toimintaa

Rikosseuraamusalan keskusvirastona toimii edelleen Rikosseuraamusvirasto. Sen tehtävänä on muun muassa aluevankiloiden toiminnan ohjaus sekä normiohjaus, laillisuusvalvonta ja ylitäytäntöönpanotehtävät.

Eräitä Rikosseuraamusviraston nykyisin hoitamia tehtäviä siirtyisi aluevankiloille. Yksittäistä vankia koskeva päätöksenteko tapahtuisi pääosin aluevankilassa. Rikosseuraamusvirastolle jäisi keskitettyä toimivaltaa turvallisuusperusteisessa vankisijoittelussa ja lupapäätöksissä vangin päästämisessä vankilan ulkopuolelle.

Rikosseuraamusalan tukipalvelutyyppisiä tehtäviä, kuten henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviä, tullaan keskittämään oikeushallinnon yhteiseen palvelukeskukseen. Keskushallintoa kevennetään ja siirretään tehtäviä ja toimivaltaa keskushallinnosta asteittain aluevankiloihin henkilöstön luonnollista poistumaa hyväksikäyttäen.

Kiinteä osa vankeuslain kokonaisuudistusta

Vankeinhoidon rakenteiden uudistamista on oikeusministeriössä valmisteltu vuoden 2002 keväästä lähtien. Nyt valmistunut ehdotus on kiinteä osa oikeusministeriössä valmisteltavana olevaa vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa ja tutkintavankeuden toimeenpanoa koskevaa lainsäädännön kokonaisuudistusta.

Vankeinhoidon rakenteita uudistetaan vastaamaan uutta lainsäädäntöä. Tavoitteena on organisaation muutoksen ohella uudistaa henkilöstön rakennetta vastaamaan uuden vankeuslain vaatimuksia. Osa henkilöstön tarpeesta voidaan toteuttaa sisäisin siirroin ja nykyistä henkilöstöä uudelleen kohdentamalla. Uuden lainsäädännön tavoitteiden toteuttaminen edellyttää myös vankeinhoitolaitoksen resurssien lisäämistä lähivuosina.

Lakiesitykset kokonaisuudistuksesta on tarkoitus antaa eduskunnalle elokuussa
2004.

Tällä hetkellä Vankeinhoitolaitoksen organisaatio koostuu 22 itsenäisestä vankilasta ja Vankimielisairaalasta. Vankien määrä on kasvanut vuodesta 1998 vuoteen 2003 noin 25 prosentilla. Erityisesti ovat lisääntyneet tutkintavankien ja huumausainerikoksista tuomittujen vankien määrät.

Lisätiedot: osastopäällikkö Esa Vesterbacka, puh. (09) 1606 8102, neuvotteleva virkamies
Eeva Virkkunen, puh. (09) 1606 7748 ja neuvotteleva virkamies Olavi Kaukonen, puh.
(09) 1606 7642.

> Työryhmän raportti