Työryhmä ehdottaa, että rikoksesta epäilty nuori voitaisiin määrätä arestiin
Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa, että alle 18-vuotiaiden rikoksesta epäiltyjen käsittelyssä otettaisiin käyttöön uusi pakkokeino, nuorisoaresti. Se määrättäisiin joko kotiarestina tai ulkona liikkumista rajoittavana aluearestina taikka niiden yhdistelmänä. Arestin noudattamista valvottaisiin sähköisillä valvontavälineillä ja kotiarestissa myös kotiin asennettavalla valvontalaitteella. Nuorisoarestin valvonnasta vastaisi poliisi. Valvontavälineiden antamia valvontatietoja seurattaisiin hätäkeskuksessa.
Nuorten epäiltyjen rikosasioiden käsittelemistä ja seuraamusjärjestelmää koskevan lainsäädännön uudistamista valmistellut työryhmä luovutti mietintönsä oikeusministeri Johannes Koskiselle tänään.
Tavoitteena on tehdä nuorten rikoksiin puuttumisesta nykyistä nopeampaa, konkreettisempaa ja vaikuttavampaa. Keskeisenä tavoitteena on myös tukea nuoren rikoksetonta elämää kytkemällä sosiaalihuollon toimet ja rikosoikeusjärjestelmä nykyistä tiiviimmin yhteen. Ehdotuksen mukaan rikosseuraamuksen valinnassa kiinnitettäisiin aiempaa enemmän huomiota nuoren yksilöllisiin olosuhteisiin.
Työryhmän työn pohjana ovat nuorisorikostoimikunnan maaliskuussa 2003 luovuttama mietintö ja siitä annetut lausunnot. Tavoitteena on saada ehdotetut uudistukset voimaan vuoden 2007 alusta.
Arestilla rajoitettaisiin nuoren liikkumavapautta
Nuorisoaresti olisi pakkokeino, jota käytettäisiin sekä pidättämisen tai vangitsemisen sijasta että tilanteissa, joissa tällä hetkellä ei käytetä pakkokeinoja. Se myös korvaisi nuorilla nykyisin vähän käytetyn matkustuskiellon.
Rikoksesta epäilty nuori voitaisiin määrätä arestiin, kun on syytä epäillä, että hän lähtee pakoon tai muuten karttaa esitutkintaa, oikeudenkäyntiä tai rangaistukseen täytäntöönpanoa. Pääsääntöisesti nuorisoarestia kuitenkin käytettäisiin rikollisen toiminnan jatkamisen estämiseksi, jolloin nuorisoaresti voitaisiin määrätä lievemmästäkin rikollisuudesta kuin matkustuskielto nykyisin. Tämä koskisi lieviä pahoinpitelyjä, lieviä vahingontekoja ja näpistyksiä. Tarkoituksena on muutenkin, että nuorisoarestia
käytettäisiin matkustuskieltoa enemmän.
Kotiarestiin määrätty olisi velvollinen olemaan arestipäätöksessä mainittuina aikoina kotona tai muussa vastaavassa paikassa. Aluearesti tarkoittaisi sitä, että epäilty ei saa poistua tietyltä paikkakunnalta tai alueelta taikka oleskella tai liikkua tietyllä alueella. Epäilty voitaisiin tarvittaessa määrätä yhtä aikaa molempiin aresteihin.
Kotiaresti voitaisiin määrätä enintään 20 vuorokaudeksi yhtäjaksoisena tai erillisinä jaksoina, vuorokautinen enimmäiskesto olisi pääsääntöisesti 12 tuntia. Yleensä kotiaresti olisi voimassa epäillyn vapaa-aikana eikä se olisi este esimerkiksi koulunkäynnille. Aluearesti voitaisiin määrätä olemaan voimassa toistaiseksi. Nuorisoarestin voimassaoloaikaa voitaisiin tarvittaessa jatkaa.
Kotiarestista päättäisi käräjäoikeus. Väliaikaisena sen voisi kuitenkin tarvittaessa määrätä myös pidättämiseen oikeutettu virkamies tai syyttäjä. Aluearestin määräisi yleensä poliisi kuulustelun yhteydessä. Arestiin määräämisessä olisi kuultava nuorta itseään, ja hänet voitaisiin tarvittaessa tätä varten noutaa paikalle. Nuorisoarestiin määrättävän sosiaalista tilannetta olisi myös tarpeellisissa määrin selvitettävä ennen arestin määräämistä.
Kotiaresti voitaisiin ottaa syyteharkinnassa ja rangaistuksen määräämisessä huomioon niin, että tietyin edellytyksin syyttäjällä olisi oikeus jättää syyte nostamatta ja tuomioistuin voisi alentaa rangaistusta kotiarestin perusteella tai jättää vastaajan rangaistukseen tuomitsematta. Arestin rikkomisesta voisi seurata pidättäminen tai vangitseminen, jos arestin perusteena eivät ole olleet sellaiset lievät rikokset, joista edes matkustuskielto ei ole mahdollinen.
Nuorten jutut käsiteltävä kiireellisesti, nuoren tilanteesta monipuolinen selvitys
Työryhmän mietintö sisältää myös lukuisia muita nuorten tekemien rikosten esitutkinnan, syyteharkinnan, tuomioistuinkäsittelyn ja seuraamusjärjestelmän tehostamista koskevia ehdotuksia.
Alle 18-vuotiaan ollessa epäiltynä rikoksesta poliisitutkinta olisi toimitettava kiireellisesti. Poliisi voisi ottaa rikollisesta teosta epäillyn alle 15-vuotiaan kiinni enintään 12 tunnin ajaksi.
Nykyinen ns. henkilötutkinta korvattaisiin nuoren rikoksentekijän tilanteen selvittämisellä. Tavoitteena olisi toisaalta vaikuttaa rikoksen taustalla oleviin tekijöihin ja toisaalta hankkia seuraamuksen valinnassa tarvittavaa tietoa syyteharkintaa ja tuomioistuinkäsittelyä varten.
Kun alle 21-vuotiaan epäillään syyllistyneen rikokseen, sosiaaliviranomaisten olisi viipymättä poliisin ilmoituksen saatuaan käynnistettävä nuoren sosiaalisen tilanteen selvittäminen ja ohjattava hänet tarvittavien tukitoimien japalvelujen pariin tai ryhdyttävä niiden järjestämiseen. Velvollisuus ei koskisi tapauksia, joissa 18-20-vuotiaan asia käsitellään rangaistusmääräysmenettelyssä.
Jos rikoksesta tultaisiin todennäköisesti tuomitsemaan sakkoa ankarampi rangaistus, syyttäjän olisi pyydettävä sosiaaliviranomaisia laatimaan sosiaalisen tilanteen selvittämisen pohjalta erityinen sosiaaliselvitys. Kriminaalihuoltolaitoksen sosiaaliselvityksen pohjalta laatimalla seuraamusselvityksellä taas arvioitaisiin sitä, miten seuraamuksen valinnalla voidaan edistää nuoren sosiaalista selviytymistä ja estää hänen syyllistymistään uusiin rikoksiin.
Myös syyttäjän olisi kiirehdittävä syyteratkaisuaan ja syytteen nostamista, kun rikos on tehty alle 18-vuotiaana. Uutta olisi myös, että syyttäjä voisi tehdä päätöksen syyttämättäjättämisestä sillä perusteella, että nuori osallistuu johonkin sosiaalista selviytymistä edistävään hankkeeseen.
Syyttäjä voisi lykätä alle 18-vuotiaan tekemää rikosta koskevaa syyteratkaisuaan esimerkiksi siksi, että asiassa sovitellaan uhrin kanssa, nuori osallistuu edellä mainitun tyyppiseen hankkeeseen tai on hakeutunut esimerkiksi päihdekuntoutukseen. Jos syyttäjä lykkää syyteratkaisuaan tai jättää alle 18-vuotiaan syyttämättä, päätös olisi pääsääntöisesti annettava tiedoksi epäillylle tapaamisessa.
Tuomarin pidettävä tarvittaessa nuorelle puhuttelu, nuorisorangaistus monipuolisemmaksi
Myös tuomioistuin voisi jättää rangaistuksen tuomitsematta sillä perusteella, että nuori on osallistunut johonkin sosiaalista selviytymistä edistävään hankkeeseen.
Puuttumista alle 18-vuotiaan nuoren tekemään rikokseen edistettäisiin korostamalla läsnäolovelvollisuutta tuomioistuinkäsittelyssä: vain erityisistä syistä asia voitaisiin ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta. Lakiin tulisi myös säännös, jonka mukaan tuomarin on tarpeen mukaan pidettävä alle 18-vuotiaalle nuorelle tuomion antamisen yhteydessä puhuttelu, jossa selvitettäisiin tuomion sisältöä ja varoitettaisiin rikollisen käyttäytymisen seurauksista.
Valvonta voitaisiin edelleen tuomita ehdollisen vankeuden tehosteeksi alle 21-vuotiaana tehdystä rikoksesta. Uutta olisivat laiminlyönnin seuraamukset. Valvontatapaamiseen saapumatta jäänyt nuori voitaisiin mm. noutaa seuraavaan tapaamiseen. Epäillyllä olisi myös velvollisuus pidättäytyä päihteidenkäytöstä valvontatapaamisten yhteydessä.
Nuorisorangaistus voitaisiin määrätä myös 18-20-vuotiaana tehdyistä rikoksista. Sen tehosteeksi voitaisiin määrätä palkatonta työtä ja työhön valmentavaa toimintaa vähintään 10 ja enintään 90 tuntia. Nämä ehdotukset liittyvät erityisesti rikoslakiin ehdotettavaan säännökseen, jonka mukaan tuomittaessa alle 21-vuotiaana tehdystä rikoksesta on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdollisuuksiin vaikuttaa tekijän uusia rikoksia ehkäisevästi tuomitsemalla muu seuraamus kuin ehdoton vankeusrangaistus.
Nuorisorangaistus voitaisiin myös tuomita suoritettavaksi mielenterveys- tai päihdehoitona, jos mielenterveys- tai päihdeongelmat ovat omiaan aiheuttamaan rikollista käyttäytymistä.
Lisätietoja:
työryhmän puheenjohtaja, apulaisosastopäällikkö Jarmo Littunen, puh, (09) 1606 7783
työryhmän sihteeri, lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva, puh. (09) 1606 7723