Uusi konkurssilaki

Konkurssilaki ei aiheuta merkittäviä muutoksia konkurssimenettelyyn taikka velkojien tai velallisen asemaan. Raukeavien konkurssien vaihtoehdoksi tulee kuitenkin niin sanottu julkisselvitys, jossa konkurssi jatkuu konkurssiasiamiehen määräämän julkisselvittäjän vastuulla.

Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki 20. helmikuuta. Uusi laki tulee voimaan 1.9.2004.

Menettely säilyy pääosin nykyisenä

Konkurssilaki koskee kaikenlaisia velallisia; yrityksiä, yksityishenkilöitä ja kuolinpesiä. Konkurssiin asettamisen edellytyksenä on velallisen maksukyvyttömyys. Konkurssiin asettamisesta päättää edelleenkin käräjäoikeus. Konkurssissa velallisen omaisuus siirtyy konkurssipesän hallintaan. Käräjäoikeus määrää omaisuutta ja pesänhallintoa hoitamaan pesänhoitajan. Omaisuus realisoidaan ja varat käytetään velkojen suoritukseksi.

Velkojan on edelleen valvottava saatavansa eli ilmoitettava saatavansa pesänhoitajalle, jotta se otettaisiin huomioon konkurssipesän varojen jaossa. Nykyisestä poiketen pesänhoitaja voisi kuitenkin ottaa saatavan omasta aloitteestaankin huomioon, jos saatava on esimerkiksi kirjanpidon perusteella hänen tiedossaan.

Pesänhoitaja päättää valvontapäivästä ja ilmoittaa siitä kuulutuksella virallisessa lehdessä sekä toimittaa tiedon kaikille tunnetuille velkojille ja käräjäoikeudelle. Valvontapäivästä menee tieto myös konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteriin, jota koskeva laki tulee myös voimaan 1.9.2004. Laki korvaa nykyisen rekisteriä koskevan asetuksen.

Pesänhoitaja laatii konkurssisaatavista jakoluetteloehdotuksen, jonka käräjäoikeus vahvistaa. Käräjäoikeus myös ratkaisee jakoluetteloa koskevat riitaisuudet. Vahvistetun jakoluettelon perusteella konkurssipesän varat jaetaan velkojille.

Velkojat käyttävät konkurssipesissä ylintä päätösvaltaa. Velkojainkokous säilyy keskeisenä päätöksentekoelimenä, mutta kokoukset voidaan tulevaisuudessa järjestää myös etäkokouksina. Päätöksenteko voidaan hoitaa niinkin, että velkojat ottavat kantaa pesänhoitajan esittämiin kysymyksiin kirjallisesti tai sähköisessä muodossa.

Konkurssihakemuksia on viime vuosina tehty vuosittain noin 3 000. Hakemuksista varsin suuri osa peruutetaan, ja aloitetuistakin konkursseista yleensä jopa yli puolet raukeaa varojen puutteeseen. Näin arviolta vuosittain yli tuhat hakemusta johtaa täysmittaiseen konkurssimenettelyyn. Uuden lain ei ennakoida vaikuttavan konkurssihakemusten määrään.

Julkisselvitys vaihtoehdoksi konkurssin raukeamiselle

Nykyisin suuri osa konkursseista raukeaa sen vuoksi, että konkurssipesän varat eivät riitä konkurssin jatkamiseen. Kun konkurssi raukeaa, omaisuuden vallinta palautuu velalliselle eikä velalliseen tai velallisen toimintaan voida kohdistaa enää niitä selvitystoimia, jotka ovat mahdollisia konkurssin aikana. Konkurssin rauetessa selvittämisaika jää varsin lyhyeksi, ja on mahdollista, että selvitystoimet jäävät sen vuoksi puutteellisiksi.

Uuden konkurssilain mukaan varojen puuttuessakin konkurssia voidaan jatkaa, jos siihen on syytä erityisesti velalliseen ja velallisen toimintaan kohdistuvien selvitystarpeiden vuoksi. Julkisselvityksessä velkojien päätäntävalta lakkaa ja konkurssimenettely jatkuu välittömästi konkurssiasiamiehen määräysvallassa.

Pesän hallintoa hoitaa konkurssiasiamiehen tehtävään määräämä julkisselvittäjä, joka yleensä on asianajaja mutta joka voi olla myös konkurssiasiamiehen toimiston virkamies. Julkisselvitykseen siirtymisestä päättää aina käräjäoikeus.

Julkisselvitystä voidaan käyttää myös, jos konkurssihallinto on osoittautunut toimintakyvyttömäksi esim. keskinäisten erimielisyyksien tai väärinkäytösepäilyjen vuoksi.

Julkisselvityksestä aiheutuvat kustannukset maksetaan valtion varoista siltä osin kuin konkurssipesän varat eivät riitä niihin.

Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Liisa Lehtimäki, oikeusministeriö, p. (09) 1606 7719

>> Hallituksen esitys 26/2003 ja muut eduskuntakäsittelyyn liittyvät asiakirjat