FI SV

Erillinen viittomakielilaki edistäisi viittomakielisten oikeuksia

Oikeusministeriö 4.12.2014 13.38
Tiedote -

Hallitus esittää erillisen viittomakielilain säätämistä. Lain tavoitteena olisi edistää viittomakieltä käyttävien kielellisten oikeuksien toteutumista sekä lisätä viranomaisten ja viittomakieltä käyttävien tietoisuutta niistä.

Uusi erillislaki olisi suppea yleislaki, joka selkiyttäisi viittomakielisten oikeuksiin liittyvän säätelyn kokonaisuutta. Viittomakielisten kielelliset oikeudet on turvattu perustuslaissa, mutta tarkemmat säännökset ovat eri hallinnonalojen lainsäädännössä. Näin olisi jatkossakin.

Eri hallinnonalojen viittomakieltä koskevat säännökset pysyvät kussakin asiayhteydessä, koska säännökset löytyvät näin helpoimmin ja kullakin hallinnonalalla on niitä koskeva asiantuntemus. Uusi erillislaki kuitenkin vahvistaisi osaltaan viittomakielisten oikeuksien huomioimista ja kehittämistä eri hallinnonaloilla.

Viittomakielilailla lisättäisiin viranomaisten tietoisuutta viittomakielistä sekä viittomakieltä käyttävistä kieli- ja kulttuuriryhmänä. Tarkoituksena on, että viranomaiset huomioisivat viittomakieltä käyttävät säädösvalmistelussa ja käytännön ratkaisutoiminnassa aiempaa paremmin sekä edistäisivät viittomakieltä käyttävien mahdollisuuksia käyttää ja saada tietoa omalla kielellään.

Ehdotetussa laissa viittomakieltä käyttävän määritelmää ei ole sidottu henkilön kuulovammaisuuteen. Viittomakieltä käyttävien ydinryhmän muodostavat kuurot ja vaikeasti kuulovammaiset henkilöt, jotka käyttävät viittomakieltä äidinkielenään. Viittomakieltä voidaan kuitenkin pitää henkilön äidinkielenä myös silloin, kun ainakin toinen hänen vanhemmistaan tai joku hänen vanhemmista sisaruksistaan on viittomakielinen ja viittomakieltä on käytetty lapsen kanssa syntymästä lähtien.

Viittomakielilaki koskisi Suomen kansallisia viittomakieliä eli suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä.

Suomessa on arviolta noin 4 000 ? 5 000 viittomakieltä käyttävää kuuroa ja huonokuuloista henkilöä. Viittomakieltä käyttäviä kuulevia on arvioitu olevan noin 6 000 ? 9 000. Suomenruotsalaisen viittomakielen käyttäjiä on noin 300, joista puolet on kuuroja. Suomenruotsalainen viittomakieli on erityisen uhanalainen. Oikeusministeriössä ollaankin käynnistämässä selvitystä suomenruotsalaisen viittomakielen kokonaistilanteesta.

Tavoitteena on, että laki tulisi voimaan kevään 2015 aikana.

Lisätiedot:
työryhmän sihteeri, ylitarkastaja Maria Soininen, puh. 02951 50202
sähköposti: [email protected]

Anna-Maja Henriksson