Korvausvaatimusten kevennetty käsittely mahdolliseksi kesäkuun alusta

Oikeusministeriö 16.5.2013 12.10
Tiedote -

Rikoksen uhrin korvauksen hakemista helpotetaan niissä tapauksissa, joissa rikoksella saatu hyöty on tuomittu menetetyksi valtiolle ja tuomio on pantu täytäntöön. Rikoksen uhrin ei tällaisessa tilanteessa enää tarvitse nostaa erillistä kannetta valtiota vastaan korvauksen saamiseksi, vaan hän voi hakea korvausta kirjallisesti Oikeusrekisterikeskukselta. Uudistus on tarkoitus vahvistaa presidentin esittelyssä tulemaan voimaan 1. kesäkuuta 2013.

Uudistus liittyy tilanteisiin, joissa asianomistajan vahingonkorvausvaatimusta ei ole ratkaistu tuomioistuimessa viimeistään rikoshyödyn menettämistä koskevan vaatimuksen yhteydessä. Rikoshyöty tuomitaan tällöin valtiolle menetetyksi. Nykyisen lain mukaan asianomistaja voi kuitenkin myöhemmin vaatia valtion saamaa omaisuutta itselleen valtiota vastaan ajettavalla kanteella. Jatkossa kanteen asemesta suoritusta haetaan kirjallisella hakemuksella, mikä vähentää vahingonkorvausta hakevalle aiheutuvaa vaivaa ja kustannuksia.

Jos samaa kohdetta koskevia hakemuksia on useita, ne tulee pyrkiä ratkaisemaan Oikeusrekisterikeskuksessa samalla kertaa. Jollei rikoshyötynä saatu omaisuus riitä kaikkien saatavien maksamiseen, maksu suoritetaan saatavien suuruuden mukaisessa suhteessa samaan tapaan kuin konkurssimenettelyssä. Oikeusrekisterikeskuksen päätökseen tyytymätön voi nostaa valtiota vastaan kanteen käräjäoikeudessa.

Oikeusrekisterikeskus saa antaa asianomistajalle tiedon siitä, onko rikoshyöty saatu perittyä, vaikka tieto on muuten pidettävä salassa. Näin asianomistajan ei tarvitse tehdä turhaan hakemusta korvauksen saamiseksi.

Muutosten taustalla on ns. WinCapita-juttu ja sen poikkeuksellisen suuri määrä asianomistajia.

Uudistukseen liittyen sakkorekisterin tietojen säilyttämisaikaa pidennetään viiteen vuoteen. Nykyiset yhden ja kolmen vuoden määräajat ovat osoittautuneet liian lyhyiksi, sillä sakkorekisterin tietoja saatetaan tarvita pitkänkin ajan kuluttua.

Vaarallisen eläimen tappamisesta huolehtivat poliisi ja eläinlääkäri

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on edellyttänyt, että lainsäädäntöön täsmennetään, mikä viranomainen vastaa vaarallisen eläimen lopettamista koskevan tuomioistuimen määräyksen täytäntöönpanosta. Eläimen tappamisesta huolehtii poliisi eläinlääkärin avustuksella.

Lainvastaisen verkkoviestin poistaminen kuuluu ulosottomiehelle

Tuomioistuin voi määrätä sisällöltään lainvastaiseksi todetun verkkoviestin poistettavaksi yleisön saatavilta ja hävitettäväksi. Käytännössä on ilmennyt epäselvyyttä siitä, mikä viranomainen vastaa verkkoviestin poistamisesta ja hävittämisestä. Tämän vuoksi säädetään, että tehtävä kuuluu ulosottomiehelle.

Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Jaakko Rautio, puh. 02951 50500
sähköposti: [email protected]