Lakiesitys eduskunnalle: Velkajärjestely mahdolliseksi myös pienyrittäjille

Oikeusministeriö 12.6.2014 11.02
Tiedote -

Yksityisten elinkeinon- ja ammatinharjoittajien pääsyä velkajärjestelyyn aiotaan helpottaa. Työttömien pääsy velkajärjestelyyn nopeutuisi. Myös ylivelkaantuneitten nuorten pääsyä velkajärjestelyyn helpotettaisiin.

Eduskunnalle tänään 12.6. annetun hallituksen esityksen tavoitteena on saattaa velkajärjestelylaki vastaamaan luotonannossa tapahtunutta muutosta. Ylivelkaantuminen, joka aiemmin johtui pääasiassa yritys-, takaus- tai asuntoveloista, on nykyisin pääosin seurausta kulutusluotoista, pikalainoista ja maksamattomista laskuista.


Velkajärjestely mahdolliseksi myös pienyrittäjälle

Esityksen mukaan velkaongelmiin joutuneen yrittäjän yksityiset ja elinkeinotoiminnan velat voitaisiin järjestellä, jos yritystoiminta on melko pienimuotoista ja perustuu pääasiassa yrittäjän omaan työpanokseen.

Nykyisin velkajärjestelyssä ei voida lainkaan järjestellä elinkeinotoimintaan liittyviä velkoja. Yrittäjän on joko lopetettava elinkeinotoiminta velkajärjestelyyn pääsemiseksi tai hakeuduttava yrityssaneeraukseen. Pienyrittäjälle yrityssaneeraus on usein kuitenkin liian raskas ja kallis vaihtoehto.

Velkajärjestelyn edellytyksenä olisi, että yrittäjä pystyy maksamaan velkojaan ainakin vähän ja että elinkeinotoiminta on riittävän kannattavaa. Yhtiömuotoisia yrityksiä velkajärjestelyn mahdollisuus ei jatkossakaan koskisi.

Uudistuksen myötä yrittäjän omistusasunnon suoja paranisi. Velkajärjestelyssä omistusasunto on mahdollista tietyin edellytyksin säilyttää toisin kuin yrityssaneerauksessa.

Talous- ja velkaneuvonnassa avustettaisiin jatkossa yksityisiä elinkeinonharjoittajia myös heidän elinkeinotoimintaan liittyvien velkojensa järjestelyssä.


Työttömien pääsy velkajärjestelyyn nopeammaksi

Velkajärjestely voitaisiin esityksen mukaan myöntää 1,5 vuotta kestäneen työttömyyden jälkeen. Nykyisin käytäntönä on, että velkajärjestelyyn voi päästä vasta sen jälkeen, kun työttömyys on jatkunut 2 vuotta.

Nykyisen lain mukaan velkajärjestelyn esteenä voi olla ilmeisen kevytmielinen velkaantuminen. Vanhahtava käsite korvattaisiin sanoilla piittaamaton ja vastuuton velkaantuminen.

Velkaantumisen moitittavuutta arvioitaessa tulisi esityksen mukaan ottaa huomioon myös muun muassa velallisen ikä sekä luotonantajan toiminta. Luotonantajan edellytetään toimivan vastuullisesti ja arvioivan kuluttajan maksukykyä ennen luoton myöntämistä.


Velallinen saisi pitää suuremman osan hankkimistaan lisätuloista

Osuutta, jonka velallinen saa pitää itsellään hankkiessaan lisätuloja velkajärjestelyn aikana, korotettaisiin. Näin velallista kannustettaisiin tulonhankintaan. Velallisen oikeutta vapaakuukausien pitämiseen lisättäisiin silloin, kun maksuohjelman kesto ylittää normaalit 3 vuotta.

Velallisen taloudellisen tilanteen selvittämisen tulisi tapahtua jo ennen velkajärjestelyhakemuksen tekemistä. Yleensä se tehtäisiin talous- ja velkaneuvonnassa. Maksuohjelma voitaisiin tuomioistuimessa vahvistaa velkojien enemmistön suostumuksella pienvelkojien vastustuksesta huolimatta.

Lisäksi velkajärjestelymenettelyä yksinkertaistettaisiin mm. siten, että velan määrä maksuohjelmassa määräytyisi jo velkajärjestelyhakemuksessa käytetyn saldopäivän mukaan. Tiedoksiannot velalliselle, velkojille ja muille tahoille toimitettaisiin sähköpostitse, kun nykyisin käytäntönä on postitoimitus.

Esityksen mukaan omistusasuntonsa säilyttävän velallisen olisi jatkossa maksettava velkojaan nykyistä enemmän. Maksuja tulisi kertyä muiden kuin vakuusvelkojen osalta viisivuotisen maksuohjelman mukaisesti, vaikka maksuohjelman kesto muutoin olisi normaalit 3 vuotta. Velkojien kannalta tämä merkitsisi nykyistä oikeudenmukaisempaa laskentatapaa.


Veloille lopullinen vanhentumisaika erääntymisestä lukien

Esityksen mukaan lakiin otettaisiin säännökset velan lopullisesta vanhentumisesta, joka laskettaisiin velan erääntymisestä. Vanhentumisaika olisi 20 vuotta, ja jos velkojana on luonnollinen henkilö, 25 vuotta. Säännös koskisi luonnollisen henkilön sopimukseen perustuvaa rahavelkaa.

Näin velkavastuulla olisi kaikissa tapauksissa enimmäiskesto. Nykyisin ulosottovelat vanhentuvat lopullisesti 15 vuodessa (eräissä tapauksissa 20 vuodessa) laskettuna lopullisesta tuomiosta. Sen sijaan sellaiset velat eivät vanhene, joista ei syystä tai toisesta ole hankittu tuomiota ja joiden vanhentuminen on määräajoin katkaistu. Lainmuutoksen myötä myös tällaiset velat vanhentuisivat.

Velkajärjestelyuudistuksen toteutuminen edellyttää talous- ja velkaneuvonnan määrärahojen korottamista. Tältä osin esitys liittyy syksyllä eduskunnalle annettavaan valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Mari Aalto, puh. 02951 50502
sähköposti: [email protected]