Oikeusministeri Antti Häkkäsen puhe yksityishenkilön velkajärjestelyn 25-vuotisjuhlatilaisuudessa Smolnassa 15.2.2018

Oikeusministeriö 15.2.2018 15.21
Puhe

Hyvät juhlavieraat,

Lainan päivänä 25 vuotta sitten eli 8.2.1993 tuli voimaan laki yksityishenkilön velkajärjestelystä. Elimme tuolloin poikkeuksellisen ankaraa lama-aikaa, jolloin markka devalvoitiin, monet yritykset tekivät konkurssin ja työttömyys kasvoi nopeasti. Velallisen ahdinkoa helpottamaan luotiin velkajärjestelymenettely.Siinä määriteltiin ehdot velkajärjestelyn saantiin, velkojen maksuohjelma-aika ja mahdollisuus tietyin edellytyksin säilyttää oma koti. Vasta tämän jälkeen oli mahdollisuus vapautua veloistaan. Laki oli tarpeellinen ja merkittävä parannus velallisten asemaan.

Velkajärjestelylaki on ollut voimassa nyt 25 vuotta. Sinä aikana velkajärjestelylakiin on tehty muutoksia lähes yhtä monta kertaa. Tämä kertoo - ei pelkästään ketterästä laista - vaan myös siitä, että laki on muuttunut vastaamaan kulloisenkin ajan vaatimuksia ja tarpeita. Viimeisimmässä muutoksessa kolme vuotta sitten yksityishenkilön velkajärjestelylain soveltamista laajennettiin koskemaan myös pienimuotoista toimintaa harjoittavia ammatin- ja elinkeinoharjoittajia ja nuorten pääsyä velkajärjestelyyn helpotettiin. 

Velkajärjestelylain voimaantulon jälkeen velallisten asemaa on parannettu lainsäädännöllä monin tavoin. Takaajien asemaa on parannettu ja panttaussäännöksiä päivitetty. Veloille säädettiin ensin ulosmittauksen enimmäiskesto ja myöhemmin määriteltiin absoluuttinen vanhenemisaika. Ulosoton säännöksiä on myös tarkistettu. Ulosottovelallisen tilannetta on helpotettu muun muassa erottamisetua muuttamalla ja vapaakuukausi-mallia kehittämällä.

Viimeisin voimaan tullut muutos on ulosottolain uudistus, joka tuli voimaan pari viikkoa sitten. Uudistuksella puretaan ulosottoon liittyviä kannustinloukkuja ja helpotetaan näin työllistymistä. Jatkossa pitkään työttömänä olleella henkilöllä on työllistyessään oikeus palkan ulosmittauksen lykkäämiseen jopa kuudella kuukaudella.

Maksamisen muuttuminen yhä enemmän digitaaliseksi ja erilaisten kulutusluottojen tarjonnan kasvu luovat maaperää velkaantumiselle. Siksi hallituksen ja oikeusministeriön tavoitteena on löytää edelleen keinoja ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi.

Kysymys positiivisten luottotietojen keräämisestä ja tallettamisesta on noussut uudelleen ajankohtaiseksi, ja oikeusministeriö käynnistikin viime joulukuussa selvityksen positiivisesta luottotietorekisteristä.  Selvityksessä arvioidaan positiivisen luottotietojärjestelmän toimivuutta eri osapuolten - niin luotonantajien kuin luotonhakijoiden ja muidenkin tahojen – näkökulmasta.

Selvityksessä tullaan kartoittamaan, mitä tietoja luotonantajilla tulisi olla käytettävissään ja mihin näitä tietoja voi käyttää. Tämän lisäksi käsittelyssä ovat luottotietojärjestelmän toteutukseen liittyvät asiat, kuten keskitetty välitysjärjestelmä ja luotonantajien keskinäinen tietojenvaihtojärjestelmä, sekä järjestelmän perustamisen ja ylläpidon kustannukset ja niiden jakaminen. Selvityksen on määrä valmistua kesäkuun loppuun mennessä. Sen jälkeen arvioidaan, millaisiin toimiin on tarvetta ryhtyä.

Arvioitavana on lisäksi muitakin ylivelkaantumiseen liittyviä toimia. Yksi niistä on pikavippejä koskevan lainsäädännön tarkistaminen. Oikeusministeriössä on viime vuonna valmistunut arviomuistio, jossa pohditaan uusia keinoja puuttua pikaluottoihin liittyviin ongelmiin. Niihin on jo aikaisemmin puututtu useilla asteittain kovennetuilla lainmuutoksilla. Pikaluotoista kuitenkin aiheutuu kuluttajille edelleen velkaongelmia. Velkomustuomioiden määrä on edelleen merkittävä ja velkasaatavien suuruus on noussut lähes kaikissa ikäryhmissä.  Pikaluottosääntelyä tullaan arvioimaan vielä tällä vaalikaudella, tulen tekemään linjaukset jatkovalmistelusta lähiviikkoina.

Yksityishenkilön velkajärjestelylain voimassa oloaikana on tehty noin 130 000 velkajärjestelyhakemusta käräjäoikeuksille.  Koko yhteiskunta hyötyy ylivelkaantuneiden velkajärjestelylaista ja muista velkojen järjestelykeinoista. Sen välittömänä hyötynä ovat sosiaalitoimen menojen pieneneminen, tarpeettoman ja tehottoman perinnän sekä harmaan talouden väheneminen.

Velkajärjestelyhakemuksen tekeminen ei ole helppo tehtävä ahdingossa olevalla ihmiselle ja käytännössä lähes kaikki hakemukset onkin tehty talous- ja velkaneuvojan tuella. Yksityishenkilön velkajärjestelyprosessissa avustaminen on vain osa talous- ja velkaneuvojien tehtävistä.  Teidän tukenne muidenkin velkajärjestelyjen asiantuntijana ja myös toivon antajana on monelle velalliselle ratkaiseva.

Merkittävin talous- ja velkaneuvonnan saavutus on ylivelkaisten asiakkaiden talouden tasapainottuminen. Kun ylivelkaantuneen ei tarvitse koko ajan murehtia talousasioitaan, hänen toimintakykynsä kohenee. Työttömän mahdollisuudet työllistymiseen paranevat ja vaara syrjäytymisestä vähenee. Tutkimuksissa on myös todettu, että terveydentila, erityisesti mielenterveys, kohenee, kun talousasiat ovat hoidossa. Niiden henkilöiden, joiden talousasiat ovat kunnossa, tunne omaan elämän hallitsemista vahvistuu.

Ensi vuoden alusta tulee voimaan uusi laki talous- ja velkaneuvonnasta, jolla kohennetaan velkaongelmiin joutuneiden ihmisten mahdollisuutta saada talous- ja velkaneuvonnan palveluja. Talous- ja velkaneuvonnan sisältö ei muutu, mutta palvelujen organisointitapa muuttuu. Palveluja järjestävät jatkossa oikeusapu- ja edunvalvontavirastojen osana toimivat oikeusaputoimistot.  Muutoksen myötä hallinto yksinkertaistuu ja palvelujen kehittäminen helpottuu.

Nykyinen talous- ja velkaneuvontahenkilöstö siirtyy ensi vuoden alusta lukien tietyin edellytyksin oikeusaputoimistojen palvelukseen. Tiedossani on, että talous- ja velkaneuvojat ovat työhönsä motivoituneita ja sitoutuneita ja heillä on halu edelleen kehittyä ja kehittää ammattikuntaansa. Tästä on hyvä jatkaa kehittämistyötä oikeushallinnossa.

Ylivelkaantumisesta on puhuttu viime aikoina paljon poliittisessa keskustelussa. Ylivelkaantumisen vaikutus elämän perusedellytyksiin on suuri ja vaikuttaa yhä useamman arkeen. Toisin kuin eräistä puheenvuoroista voitaisiin olettaa, ei ylivelkaantumiseen ole löydettävissä yhtä ainoaa nopeaa ratkaisua, vaan kyse on hyvin erilaisista taustasyistä ja sen vuoksi tarvitaan laaja keinovalikoima erilaisia tapoja auttaa. Meidän tulee samanaikaisesti pyrkiä ennaltaehkäisemään ylivelkaantumista ja auttamaan ylivelkaantuneita. Oikeusministeriössä on katsottu aktiivisesti näitä molempia näkökulmia. Arvioimme aktiivisesti lainsäädännön toimivuutta ja katsomme muutostarpeita. Edellä esittelin tällä kaudella jo tehtyjä muutoksia oikeusministeriössä ylivelkaantumiseen liittyen, ja työ jatkuu yhä.

Yksi tärkeä näkökulma on myös talousosaamisen vahvistaminen. Meidän tulee pyrkiä siihen, että jokainen nuori saisi koulupolkunsa aikana riittävät tiedot oman taloutensa hallintaan. Penkkaripäivänä toivonkin, että jokainen tänään penkkareita viettänyt abiturientti on saanut riittävän talousosaamisen tulevia opiskeluvuosiaan varten.

Nyt on kiitoksen hetki. Kiitän kaikkia talous- ja velkaneuvontaa monin tavoin kehittäneitä tahoja, työ- ja elinkeinoministeriötä, Kilpailu- ja kuluttajavirastoa, Aluehallintovirastoja ja koko talous- ja velkaneuvonnan henkilökuntaa kaikesta tähänastisesta kehittämistyöstänne. Kiitokset myös tärkeille sidosryhmille kuten sosiaaliviranomaisille ja ulosottoviranomaisille sekä Takuusäätiölle ja muille kolmannen sektorin toimijoille!  Hyvä ja sujuva yhteistyö on edelleen merkittävä asia ja haluamme oikeushallinnossa panostaa siihen edelleenkin.