Oikeusministeriön asettaman valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusverkoston tarkoituksena on vahvistaa omalta osaltaan perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa.

Vapaa ja avoin julkinen keskustelu on yksi demokraattisen yhteiskunnan edellytys. Julkista keskustelua pyritään kuitenkin joskus rajoittamaan aiheettomilla häirintäkanteilla eli niin sanotuilla SLAPP-kanteilla.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1069 julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden suojelemisesta ilmeisen perusteettomilta vaatimuksilta tai väärinkäyttöön perustuvilta oikeudenkäynneiltä (”julkiseen keskusteluun osallistumista vastustavat strategiset kanteet”) on annettu 11.4.2024.

Oikeusministeriön ja sen hallinnonalan varautuminen perustuu valmiuslakiin ja valtioneuvoston vahvistamaan yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan sekä kansalliseen riskiarvioon. Ministeriön tehtävänä on sovittaa yhteen varautumista omalla toimialallaan.

Valtioneuvosto teki 20.3.2025 periaatepäätöksen kansallisesta ohjelmasta demokratian ja osallistumisen edistämiseksi. Oikeusministeriön asettaman poikkihallinnollisen työryhmän tehtävänä on koordinoida ohjelman toimeenpanoa valtioneuvostossa vuosina 2025-2027.

Perustuslaki helpolla suomen kielellä Perustuslaki on Suomen tärkein laki. Laissa säädetään Suomen keskeiset säännöt ja periaatteet. Tässä osassa kerrotaan perustuslain tärkeimmistä kohdista. 1. Suomi on tasavalta ja oikeusvaltio Suomi on tasavalt...

16.4.2024 | Direktiivi julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden suojelemiseksi perusteettomilta, vaientamistarkoituksessa nostetuilta oikeuskanteilta hyväksyttiin Euroopan parlamentissa 27.2.2024 ja EU:n neuvostossa 19.3.2024. Direktiivin täytäntöönpano edellyttää Suomelta lakimuutoksia.

20.11.2025 | Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi, jolla suojellaan yleistä etua koskevia asioita puolustavia henkilöitä valtioiden rajat ylittäviltä aiheettomilta häirintäkanteilta. Lakia ei sovellettaisi rikosasioissa eikä sellaisissa riitajutuissa, joilla ei ole vaikutuksia tai kytköksiä Suomen ulkopuolelle.

Tällä sivulla kerrotaan oikeusministeriöstä selkokielellä.

20.11.2025 | Valtioneuvosto teki tänään periaatepäätöksen neljännestä kansallisesta perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmasta vuosille 2024–2027. Toimintaohjelman avulla pyritään konkreettisin, poikkihallinnollisin toimenpitein puuttumaan havaittuihin perus- ja ihmisoikeusongelmiin sekä ehkäisemään niitä ennalta.

15.5.2025 | Hallitus esittää, että rikoslakiin lisätään erillinen rangaistussäännös holokaustin ja muiden vakavien kansainvälisten rikosten kiistämisestä. Uusi säännös rajattaisiin mahdollisimman tarkasti sananvapauden suoja huomioiden. Esitys perustuu EU:n rasisminvastaiseen puitepäätökseen ja komission Suomea vastaan käynnistämään rikkomusmenettelyyn sen täytäntöönpanosta.

HE 170/2025 vp LaVM 6/2026 vp EV 31/2026 vp Laki julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden suojelemisesta rajat ylittäviltä häirintäkanteilta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 § Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on suojella...

HE 170/2025 vp LaVM 6/2026 vp EV 31/2026 vp Laki julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden suojelemisesta rajat ylittäviltä häirintäkanteilta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 § Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on suojella...

5.6.2025 | Hallitus esittää, että raakaa väkivaltaa esittävän kuvamateriaalin hallussapito tulee rangaistavaksi. Lisäksi lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapidolle säädettäisiin törkeä tekomuoto, mikä ankaroittaisi vakavan hallussapitorikoksen rangaistuksia merkittävästi.

16.10.2024 | Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto hyväksyivät tänä keväänä uudet säännöt julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden suojelemiseksi perusteettomilta, vaientamistarkoituksessa nostetuilta oikeuskanteilta. Oikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan direktiivin kansallista täytäntöönpanoa.

20.3.2025 | Hallitus teki tänään periaatepäätöksen kansallisesta ohjelmasta demokratian ja osallistumisen edistämiseksi vuosille 2025–2027. Demokratiaohjelman keskeisiä tavoitteita ovat äänestysaktiivisuuden lisääminen sekä lasten ja nuorten osallisuuden, hyvän keskustelukulttuurin ja demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen vahvistaminen.

27.8.2024 | Oikeusministeriö on lähettänyt lausunnoille hallituksen esityksen luonnoksen, jonka mukaan rikoslakiin lisättäisiin säännös holokaustin ja muiden vakavien kansainvälisten rikosten kiistämisestä. Uusi säännös rajattaisiin mahdollisimman tarkasti sananvapauden suoja huomioiden. 

9.8.2023 | Aiheesta on viime aikoina käyty vilkasta keskustelua mediassa. Niin sanottua maalittamista ei aiota kriminalisoida erikseen, kirjoittaa oikeusministeri Meri.

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Syyttäjälaitoksesta annetun lain ja oikeushallinnon valtakunnallisesta tietovarannosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi Syyttäjälaitoksesta anne...

20.6.2022 | Oikeusministeriön Osaavat-hanke aloittaa uuden kolumnisarjan, jossa avataan vihapuhetta ilmiönä, tarkastellaan vihapuheen yhteiskunnallisia vaikutuksia ja tutustutaan vihapuheen vastaiseen työhön. Ensimmäisessä kirjoituksessa pohdimme, miksi vihapuheeseen ja viharikoksiin puuttuminen on tärkeää.