Vapaa ja avoin julkinen keskustelu on yksi demokraattisen yhteiskunnan edellytys. Julkista keskustelua pyritään kuitenkin joskus rajoittamaan aiheettomilla häirintäkanteilla eli niin sanotuilla SLAPP-kanteilla.

16.4.2024 | Direktiivi julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden suojelemiseksi perusteettomilta, vaientamistarkoituksessa nostetuilta oikeuskanteilta hyväksyttiin Euroopan parlamentissa 27.2.2024 ja EU:n neuvostossa 19.3.2024. Direktiivin täytäntöönpano edellyttää Suomelta lakimuutoksia.

20.11.2025 | Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi, jolla suojellaan yleistä etua koskevia asioita puolustavia henkilöitä valtioiden rajat ylittäviltä aiheettomilta häirintäkanteilta. Lakia ei sovellettaisi rikosasioissa eikä sellaisissa riitajutuissa, joilla ei ole vaikutuksia tai kytköksiä Suomen ulkopuolelle.

20.11.2025 | Regeringen har överlämnat en proposition till riksdagen med förslag till en lag som ska skydda personer som försvarar frågor av allmänintresse mot ogrundade gränsöverskridande rättegångsmissbruk. Lagen ska inte tillämpas i brottmål eller i sådana tvistemål som inte har några verkningar eller kopplingar utanför Finland.

16.10.2024 | Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto hyväksyivät tänä keväänä uudet säännöt julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden suojelemiseksi perusteettomilta, vaientamistarkoituksessa nostetuilta oikeuskanteilta. Oikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan direktiivin kansallista täytäntöönpanoa.

16.10.2024 | Europaparlamentet och Europeiska unionens råd antog i våras nya regler för att skydda personer som deltar i den offentliga debatten mot uppenbart ogrundade rättsprocesser och rättegångsmissbruk. Justitieministeriet har tillsatt en arbetsgrupp för att bereda det nationella genomförandet av direktivet.

Valmistellaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti neljäs kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma.

16.4.2024 | Direktivet om skydd för personer som deltar i den offentliga debatten mot uppenbart ogrundade rättsprocesser och rättegångsmissbruk (strategiska rättsprocesser för att hindra offentlig debatt) antogs av Europaparlamentet den 27 februari 2024 och av Europeiska unionens råd den 19 mars 2024. Genomförandet av direktivet förutsätter ändringar i Finlands lagstiftning.

Oikeusministeriön asettaman valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusverkoston tarkoituksena on vahvistaa omalta osaltaan perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1069 julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden suojelemisesta ilmeisen perusteettomilta vaatimuksilta tai väärinkäyttöön perustuvilta oikeudenkäynneiltä (”julkiseen keskusteluun osallistumista vastustavat strategiset kanteet”) on annettu 11.4.2024.

Valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeuspolitiikka perustuu selontekoon ja toimintaohjelmaan. Ihmisoikeusselonteko ohjaa perus- ja ihmisoikeustoiminnan linjoja ja perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma keskittyy konkreettisiin toimenpiteisiin.

Oikeusministeriön ja sen hallinnonalan varautuminen perustuu valmiuslakiin ja valtioneuvoston vahvistamaan yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan sekä kansalliseen riskiarvioon. Ministeriön tehtävänä on sovittaa yhteen varautumista omalla toimialallaan.

16.6.2026 | Oikeusministeriö on valmistellut ehdotuksen, jolla säädetään rangaistavaksi vieraan valtion tiedustelupalvelun Suomeen kohdistuvaa toimintaa avustavia tekoja. Tavoitteena on suojata Suomessa oleskelevia henkilöitä sekä vahvistaa kansallista turvallisuutta. Lakiehdotus on nyt lausuttavana.

Perustuslaki helpolla suomen kielellä Perustuslaki on Suomen tärkein laki. Laissa säädetään Suomen keskeiset säännöt ja periaatteet. Tässä osassa kerrotaan perustuslain tärkeimmistä kohdista. 1. Suomi on tasavalta ja oikeusvaltio Suomi on tasavalt...

Valtioneuvosto teki 20.3.2025 periaatepäätöksen kansallisesta ohjelmasta demokratian ja osallistumisen edistämiseksi. Oikeusministeriön asettaman poikkihallinnollisen työryhmän tehtävänä on koordinoida ohjelman toimeenpanoa valtioneuvostossa vuosina 2025-2027.

Tällä sivulla kerrotaan oikeusministeriöstä selkokielellä.

20.11.2025 | Valtioneuvosto teki tänään periaatepäätöksen neljännestä kansallisesta perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmasta vuosille 2024–2027. Toimintaohjelman avulla pyritään konkreettisin, poikkihallinnollisin toimenpitein puuttumaan havaittuihin perus- ja ihmisoikeusongelmiin sekä ehkäisemään niitä ennalta.

5.6.2025 | Hallitus esittää, että raakaa väkivaltaa esittävän kuvamateriaalin hallussapito tulee rangaistavaksi. Lisäksi lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapidolle säädettäisiin törkeä tekomuoto, mikä ankaroittaisi vakavan hallussapitorikoksen rangaistuksia merkittävästi.

20.3.2025 | Hallitus teki tänään periaatepäätöksen kansallisesta ohjelmasta demokratian ja osallistumisen edistämiseksi vuosille 2025–2027. Demokratiaohjelman keskeisiä tavoitteita ovat äänestysaktiivisuuden lisääminen sekä lasten ja nuorten osallisuuden, hyvän keskustelukulttuurin ja demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen vahvistaminen.

Oikeusministeriö on asettanut poikkihallinnollisen työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa linjattu kansallinen ohjelma demokratian ja osallistumisen edistämiseksi sekä koordinoida ohjelman toimeenpanoa valtioneuvostossa.