Hallitus linjasi tavoitteet demokratian ja osallistumisen edistämiseksi
Hallitus teki tänään periaatepäätöksen kansallisesta ohjelmasta demokratian ja osallistumisen edistämiseksi vuosille 2025–2027. Demokratiaohjelman keskeisiä tavoitteita ovat äänestysaktiivisuuden lisääminen sekä lasten ja nuorten osallisuuden, hyvän keskustelukulttuurin ja demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen vahvistaminen.
Suomessa demokratiapolitiikkaa on kehitetty johdonmukaisesti läpi 2000-luvun, ja Suomi on pärjännyt hyvin kansainvälisissä demokratia- ja oikeusvaltiovertailuissa. Samaan aikaan maailmanlaajuisesti tarkasteltuna demokratian tila on heikentynyt. Tähän on vaikuttanut muun muassa turvallisuusympäristön muuttuminen levottomaksi.
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaan Suomi edistää kaikessa toiminnassaan demokratian, kansalaisyhteiskunnan, perus- ja ihmisoikeuksien sekä oikeusvaltion periaatteita. Demokratiaohjelman periaatepäätöksessä määritetään keskeisiä tavoitteita ja toimenpiteitä periaatteiden edistämiseksi.
Nuoret kaipaavat tietoa mahdollisuuksistaan osallistua
Demokratiaohjelman valmistelun aikana järjestetyissä kuulemisissa lapset ja nuoret korostivat tiedon saavutettavuutta. He toivovat enemmän tietoa äänestämisestä, yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja kansalaisoikeuksista, erityisesti sosiaalisen median kautta.
Lasten ja nuorten osallisuutta edistetään vahvistamalla kuntien ja hyvinvointialueiden nuorisovaltuustojen asemaa sekä yhteistyötä muiden lapsia ja nuoria edustavien tahojen kanssa. Äänestysaktiivisuutta lisätään panostamalla ymmärrettävään ja saavutettavaan vaaliviestintään sekä lisäämällä lasten ja nuorten mahdollisuuksia saada tietoa vapaiden vaalien merkityksestä.
Koulu on demokratiakasvatuksen keskeinen areena
Demokratiaohjelmalla myös vahvistetaan hyvän keskustelun ja mielipiteen vaihtamisen kulttuuria yhteiskunnassa jo lapsesta lähtien perustuslaillinen mielipide- ja sananvapaus turvaten. Kuulemisissa lapset ja nuoret peräänkuuluttivat suoraa vuoropuhelua päättäjien kanssa esimerkiksi kouluvierailujen kautta.
Koulu on tärkeä areena myös demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen vahvistamiseen. Tähän pyritään esimerkiksi parantamalla hyvien käytäntöjen sekä opetusmateriaalien laatua ja saatavuutta kansallisesti sekä tiivistämällä yhteistyötä, koordinointia ja seurantaa keskeisten toimijoiden kanssa.
– On tärkeää, että lapset ja nuoret uskaltavat ilmaista itseään, mutta oppivat myös sietämään erilaisia mielipiteitä ja ajatuksia. Kouluilla on merkittävä rooli, jotta lapset ja nuoret saadaan osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, oikeusministeri Leena Meri sanoo.
Demokratiaa edistetään pitkäjänteisellä työllä
Hallituksen visiona on, että Suomi on vahva demokratia, jossa kansalaisten yleinen luottamus julkisiin instituutioihin on korkealla. Kansalaisten luottamuksen ylläpitämisen eteen tehdään töitä vakaasti ja pitkäjänteisesti.
Demokratiaohjelma on luonteeltaan poikkihallinnollinen. Siinä linjatut tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet kytkeytyvät useiden eri ministeriöiden toimialoihin.
Valtioneuvoston päätöksetLinkki toiselle sivustolle
Lisätietoja:
erityisasiantuntija Liisa Männistö, p. 0295 150 231, etunimi.sukunimi@gov.fi
yksikön päällikkö Niklas Wilhelmsson, p. 0295 150 348, etunimi.sukunimi@gov.fi