Sovittelutoimintaa edistävä työryhmä
Sovittelutoimintaa edistävä työryhmä
Sovittelutoimintaa edistävä työryhmä
OM028:00/2020 Toimielin
Oikeusministeriön hallinnonalalla kartoitetaan sovittelun ja vaihtoehtoisten konfliktinratkaisukeinojen tämänhetkistä tilannetta, olemassa olevia rakenteita ja lainsäädännön toimivuutta. Tavoitteena on kehittää sovittelutoimintaa sekä edistää sovittelun käyttöä. Työtä organisoi oikeusministeriön 1.3.2020 asettama työryhmä.
Hankkeen perustiedot Päättynyt
Hankenumero OM028:00/2020
Asianumerot VN/2924/2020
Asettaja oikeusministeriö
Toimikausi/aikataulu 1.3.2020 – 30.4.2023
Asettamispäivä 3.3.2020
Toimielimen tyyppi Työryhmä
Hankkeen vaiheet
1.3.2020 – 30.4.2023 Sovittelun tilanne ja kehittämistarpeet oikeusministeriön hallinnonalalla Sovittelutoimintaa edistävän työryhmän suositukset
Raportointi
Oikeusministeriö asetti sovittelutoimintaa edistävän työryhmän (VN/2924/2020) 1.3.2020–
30.4.2023 väliseksi ajaksi. Työryhmä selvitti (1) sovittelun ja vaihtoehtoisten konfliktinratkaisukeinojen tämänhetkistä tilannetta, rakenteita ja mahdollisia lainsäädännön kehittämistarpeita oikeusministeriön hallinnonalalla, (2) mahdollisuuksia sovittelutoiminnan käyttöalan laajentamiseen ja laadun kehittämiseen, (3) tarvetta sovittelutoiminnan kansalliseksi koordinoimiseksi, (4) arvioi lähisuhdeväkivallan sovittelun jatkamista sekä (5) digitalisaation tuomia mahdollisuuksia sovittelumenettelyjen kehittämisessä.
Raportissa kuvatut suositukset liittyvät tuomioistuinsovitteluun, rikos- ja riita-asioiden
sovitteluun, rikosprosessiin ja rikosseuraamusalaan sekä koskevat suomalaisen sovittelutoiminnan käyttöalan laajentamista, laadun kehittämistä, kansallista koordinaatiota, digitalisaation edistämistä ja lähisuhdeväkivallan jatkoa. Suositusten valmistelussa hyödynnettiin
toimeksiannon tueksi tilattuja tutkimuksia.
Lisätietoa
1.4.2020 – 31.3.2022 Suomalaisen sovittelun tila ja mahdollisuudet
Raportointi
Suomalaisen sovittelun tila ja mahdollisuudet (SUSTIMA)-hankkeessa selvitettiin suomalaisen sovittelun nykytilaa ja kehitysnäkymiä. Pääasiallisina aineistoina käytettiin haastatteluita (30 haastateltavaa) sovittelun eri osa-alueilta sekä kuutta kyselyä, jotka suunnattiin lakisääteisten sovittelun osa-alueiden toimijoille (yhteensä 535 vastaajaa).
Suomalaisen sovittelun kenttä on laaja ja elävä. Raportissa käsitellään kahtatoista erilaista Suomessa toimivaa sovittelun osa-aluetta, jotka jakautuvat lakisääteisiin ja epävirallisiin menettelyihin. Sovittelutoiminnan voimakas kasvu Suomessa 2000-luvulta alkaen on merkinnyt sovittelun osa-alueiden erikoistumista. Samalla sovittelun kenttä on hajanainen ja järjestäytymätön. Julkisen vallan toimien koordinointi, sovittelun laadunvarmistus ja koulutuksen kehittäminen ovat jääneet jälkeen sovittelun sovellusten kehityksestä. Sovittelun lupausten – kuten riitojen reilumman, joustavamman ja halvemman käsittelyn tai kansalaisten ongelmanratkaisun ja osallisuuden lisääntymisen – lunastaminen edellyttää kokonaisvaltaisempaa strategista otetta yhteistyössä julkisen vallan ja sovittelun toimijakentän välillä. Sovittelu voitaisiin näin integroida paremmin erilaisiin oikeudenkäytön, turvallisuuden ja hyvinvoinnin palvelujärjestelmiin.
Raportti sisältää kymmenen yleistä toimenpidesuositusta sovittelun laadunvarmistuksen, koordinaation, koulutuksen ja tietopohjan kehittämiseksi sekä yksityiskohtaisempia suosituksia sovittelun eri osa-alueita koskien.
Lisätietoa
1.3.2021 – 28.2.2023 Tutkimus Lähisuhdeväkivallan sovittelu : Yleiset piirteet ja osapuolten kokemukset prosessista
Raportointi
Sovittelutoimintaa edistävän työryhmän yhtenä tehtävänä oli arvioida lähisuhdeväkivallan sovittelun jatkamista. Tätä varten varten käynnistettiin TEAS- rahoituksella selvitys, jonka toteutti Kuntoutussäätiön ja Maria Akatemian konsortio. Tutkimuksella selvitettiin 1) lähisuhdeväkivallan sovittelun yleisiä piirteitä sekä 2) osapuolten kokemuksia sovitteluprosessista ja sen vaikutuksista. Aineistoina olivat SOPU-tietokanta sekä sovittelun osapuolten haastattelut ja kysely.
Sovitteluprosessi toimi pääsääntöisesti hyvin. Suurin osa haastatteluun tai kyselyyn vastanneista oli ollut erittäin motivoitunut ja saanut hyvin tietoa sovittelusta, eikä kukaan ollut kokenut painostusta osallistumiseen. SOPU-aineisto osoittaa, että mahdollisuutta kieltäytyä tai keskeyttää sovittelu käytetään. Lähes kaikki kokivat tapaamiset hyödyllisiksi, sovittelijat taitaviksi ja saivat näkemyksensä kuulluksi. Lähes kaikki pitivät hyvänä, että tapaustaan soviteltiin ja suosittelisivat sovittelua. Lopputulokseen oltiin tyytyväisiä ja sitä pidettiin oikeudenmukaisena. Sovittelusta saatiin välineitä väkivallan ehkäisyyn ja väkivalta oli lakannut tai vähentynyt suhteessa.
Aineistossa oli myös joitain sovitteluun tyytymättömiä ja lopputuloksen epäoikeudenmukaiseksi kokevia. He kokivat puutteita sovittelijoiden kyvyssä ohjata prosessia tai toisen osapuolen vastuunotossa.
Sovittelua tulisi kehittää koulutuksen avulla siten, että pystyttäisiin aiempaa paremmin huomioimaan eri tapausten luonne ja väkivallan moninaisuus. Sovittelusopimusten hyödyntämistä, sovittelun vaikutusten seurantaa sekä sovittelun yhteyttä tukipalveluihin tulisi vahvistaa.
Lisätietoa
1.7.2022 – 31.3.2023 Selvitys Digitaalisten työvälineiden käyttö sovittelun laadun tukena
Raportointi
Selvitys tarkastelee sovittelun digitalisaatiota ja sovitteluteknologioiden nykytilaa sekä niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita Suomessa ja kahdeksassa muussa vertailumaassa. Selvitys vastaa tavoitteeseen oikeudenhoidon ja digitaalisten palveluiden kehittämisestä tutkimuslähtöisesti, oikeusvaltioperiaatetta mukaillen. Tavoite on etsiä keinoja eri teknologioiden hyödyntämiseen sovittelussa ja kartoittaa eri vaihtoehtoihin liittyviä oikeudellisia, kokemuksellisia ja hallinnollisia riskejä.
Aineisto koostuu kahdeksasta asiantuntijahaastattelusta, viranomaisraporteista, uutislähteistä ja tieteellisistä artikkeleista. Selvityksen mukaan digitaalisten työvälineiden käyttö sovittelutoiminnassa on pääsääntöisesti vähäistä, vaikka Covid-pandemia lisäsi hetkellisesti etäyhteyden käyttöä sovitteluistunnoissa. Digitaalisten sovittelumenettelyjen kehittämishaasteet ovat vakiintuneiden menettelytapojen uudistamisen haastavuus sekä aiheeseen liittyvien tutkimusten ja kokemusten vähäisyys. Selvityksessä suositellaan, että digitalisaatiota edistetään osana sovittelutoiminnan ja sen rakenteiden laajempaa kehittämistä. Tavoitteenasettelun tulee painottaa laatua eikä ensisijaisesti taloudellista tehokkuutta. Sovittelun digitalisaation kehittämisen ohjaavina periaatteina on oltava osapuolten itsemääräämisoikeus ja oikeudenmukaisuuden kokemukset sekä käyttäjäystävällisyys.
Lisätietoa
Tavoitteet ja tuotokset
Oikeusministeriön asettaman työryhmän tehtävänä on
1. Kartoittaa sovittelun ja vaihtoehtoisten konfliktinratkaisukeinojen tämänhetkinen tilanne, rakenteet ja mahdolliset lainsäädännölliset ja muut kehittämistarpeet oikeusministeriön hallinnonalalla,
2. Edistää sovittelutoiminnan käyttöalan laajentamista ja laadun kehittämistä,
3. Selvittää tarvetta sovittelutoiminnan kansalliseksi koordinoimiseksi,
4. Arvioida lähisuhdeväkivallan sovittelun jatkamista sekä
5. Selvittää digitalisaation tuomia mahdollisuuksia sovittelumenettelyjen kehittämisessä.
Työryhmä huomioi Rikosketjun Lean-hankkeen raportissa esitetyt kehittämisehdotukset sekä käynnistyvän valtioneuvoston TEAS-tutkimushankkeen sovittelun ja muiden vaihtoehtoisten konfliktinratkaisukeinojen käytön vahvistamiseksi.
Lähtökohdat
Oikeusministeriön hallinnonalalla on sovittelutoiminnan kehittämiseksi nähty tarpeelliseksi kartoittaa sovittelun ja vaihtoehtoisten konfliktinratkaisukeinojen tämänhetkistä tilannetta, olemassa olevia rakenteita ja lainsäädännön toimivuutta sekä edistää sovittelun käyttöä.
Sovittelun eri muotoja toteutetaan lähes kaikilla hallinnonaloilla. Sovittelun toimijoiden kenttä on kuitenkin hyvin hajanainen eikä synergiaetuja ole pystytty hyödyntämään, vaikka sovittelun perusmenetelmät ovat usein saman tyyppisiä. Sovittelijoiden koulutus on jokseenkin epäyhtenäistä. Tarve sovittelutoiminnan kansalliseksi koordinoimiseksi on syytä selvittää. Rikosketjun Lean –hankkeen raportissa (Tolvanen 2019) on esitetty keinoja, joilla rikossovittelua hyödynnettäisiin rikosprosessissa nykyistä enemmän.
Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (1015/2005) tuli voimaan vuoden 2006 alussa. Rikos- ja riita-asioiden sovittelun yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle (STM). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on ollut palveluiden jär-jestämisvastuussa vuodesta 2016 lähtien. OM yhdessä STM:n ja THL:n kanssa käynnistää erillisen hankkeen, jossa selvitetään mahdollisuutta siirtää rikos- ja eräiden riita-asioiden sovittelu OM:n hallinnonalalle.
Sovittelun käyttöä halutaan vahvistaa oikeudenkäyntien määrä vähentämiseksi. Työryhmä selvittää myös mahdollisuuksia sovittelutoiminnan käyttöalan laajentamiseksi ja laadun kehittämiseksi, digitalisaation tuomia mahdollisuuksia sovittelumenettelyjen kehittämisessä, lähisuhdeväkivallan sovittelua ja tarvetta sovittelutoiminnan kansalliseksi koordinoimiseksi.
Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa todetaan, että sovittelun käyttöä vahvistetaan oikeudenkäyntien määrän vähentämiseksi. Sovittelua ei käytetä tilanteessa, jossa se saattaa uhata uhrin oikeusturvaa. Lähi-suhdeväkivallan sovittelun jatkamista arvioidaan. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet tuoda sovittelun kaltaisia menettelyjä joihinkin hallintoprosesseihin ja selvitetään pienten yksityisten, mukaan lukien yritysten, välisten riita-asioiden ratkaisua kevyemmillä menettelyillä, esimerkiksi lautakunnilla.
Selvitystyötä organisoi oikeusministeriön 1.3.2020 asettama työryhmä.
Hankkeen asettaminen
asettamispäätös_sovittelutoimintaa edistävä työryhmä PDF
11.3.2020 Oikeusministeriö
Työryhmä
Henkilö
Rooli, Toimikausi
Sambou, Saija
Erityisasiantuntija
oikeusministeriö
Rooli: Hankkeen yhteyshenkilö
1.3.2020 – 30.4.2023
Lisää aiheesta
Selvitys: Digitalisaatiota tulee edistää sovittelussa
Ehdotuksia sovittelun kehittämiseksi ja laajentamiseksi
Ministerityöryhmä: sovittelun käyttöä vahvistetaan
Säädösvalmistelu ja kehittäminen valtioneuvostossa
Ministeriöt toteuttavat hallitusohjelmaa, valmistelevat lakeja ja muita säädöksiä sekä vievät eteenpäin uudistuksia erilaisissa hankkeissa, työryhmissä ja toimielimissä.
Kaikkien ministeriöiden hankkeet löydät valtioneuvoston verkkosivuilta valtioneuvosto.fi/hankkeet