Tutkimus: Lähisuhdeväkivallan sovittelu hyödyttää useimpia, mutta seurantaa ja yhteyttä tukipalveluihin tulisi vahvistaa

24. helmikuuta julkaistu tutkimus osoittaa, että lähisuhdeväkivallan sovittelu toimii pääsääntöisesti hyvin. Sovitteluun osallistutaan vapaaehtoisesti, sovitteluprosessi koetaan useimmiten onnistuneeksi ja sen lopputulos oikeudenmukaiseksi. Sovittelusta saadaan myös välineitä väkivallan ehkäisyyn. Lähisuhdeväkivallan sovittelua on kuitenkin tarpeen edelleen kehittää.

Sovittelua pitäisi koulutuksen kautta kehittää niin, että väkivallan moninaisuus ja luonne huomioidaan aiempaa paremmin. Lisäksi sovittelusopimusten hyödyntämistä, sovittelun vaikutusten seurantaa ja sovittelun yhteyttä tukipalveluihin tulisi vahvistaa.

Tutkimuksen toteuttivat Kuntoutussäätiö ja Maria Akatemia osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa. Aineistoina olivat THL:n ylläpitämä SOPU-tietokanta sekä lähisuhdeväkivallan sovitteluun osallistuneiden haastattelut ja kysely. Tutkimuksessa selvitettiin lähisuhdeväkivallan sovittelun yleisiä piirteitä sekä osapuolten kokemuksia sovitteluprosessista ja sen vaikutuksista.

Tutkimus liittyi pääministeri Marinin hallitusohjelman tavoitteeseen vähentää oikeudenkäyntien määrää sovittelumenettelyjä lisäämällä ja arvioida lähisuhdeväkivallan sovittelun jatkamista.

Lähisuhdeväkivallan sovitteluun osallistuneet pääosin tyytyväisiä

Suurin osa haastatelluista tai kyselyyn vastanneista oli saanut hyvin tietoa sovittelusta, eikä kukaan ollut kokenut painostusta osallistumiseen. SOPU-aineisto puolestaan osoittaa, että mahdollisuutta sovittelusta kieltäytymiseen tai keskeyttämiseen käytetään. Vastanneet kokivat sovitteluprosessin pääsääntöisesti onnistuneeksi ja sovittelijat taitaviksi ja puolueettomiksi. Lähes kaikki pitivät hyvänä, että heidän tapaustaan soviteltiin, ja suosittelisivat sovittelua muille vastaavassa tilanteessa oleville. Sovittelun lopputulokseen oltiin lähes aina tyytyväisiä. Sovittelun vaikutukset elämään olivat myönteisiä ja väkivallan kerrottiin loppuneen tai vähentyneen tutkimuksen seuranta-aikana (1–3 kk).

Pieni osa tutkimukseen osallistuneista oli sovitteluun tyytymätön ja koki lopputuloksen epäoikeudenmukaiseksi. Puutteita koettiin sovittelijoiden kyvyssä ohjata prosessia tai toisen osapuolen vastuunotossa.

Tutkimus antaa hyvän pohjan lähisuhdeväkivallan sovittelun kehittämiseen

Tutkimuksen mukaan lähisuhdeväkivallan sovittelun roolia tulisi tarkastella ja kehittää laajemmin osana väkivaltaa ehkäisevää työtä ja palveluverkostoa. Sovittelussa osallistujille kerrotaan erilaisista tukipalveluista, mutta tulosten mukaan osapuolet hakeutuvat palveluihin heikosti. Sovittelu voidaan nivoa tiukemmin väkivallan ehkäisytyöhön sovittelijoiden koulutusta kehittämällä, tarvittaessa sovittelutapaamisten määrää lisäämällä sekä sovittelusopimuksen kirjaamistapoja kehittämällä. Mahdollisuus tukipalveluihin ohjaamiseen tulisi liittää myös sopimuksen seuranta-aikaan. Lisäksi sovittelun ja eri tukipalvelujen tuottajien yhteistyötä tulisi lisätä.

Samalla on hyvä tehdä selvemmin näkyväksi ja tarkastella rikosoikeudellisen prosessin ja sovitteluprosessin rinnakkaisuutta ja toisiinsa kytkeytymistä. Myös sovitteluun osallistuneiden pitkän aikavälin kokemuksista sekä sovittelun hyödyistä ja vaikutuksista pitäisi kerätä tietoa systemaattisesti esimerkiksi seurantakyselyillä. Näin saataisiin selkeämpi kuva lähisuhdeväkivallan tilanteesta ja sovittelun yhteydestä väkivallan päättymiseen sekä oikeudenkäynteihin.

Lisäksi tulisi lisätä eri toimijoiden, mukaan lukien sovittelijoiden, koulutusta lähisuhdeväkivallan dynamiikan sekä tapausten ja osapuolten moninaisuuden huomioimiseen sovitteluprosessissa. Tutkimuksessa annetaan myös suosituksia SOPU-tietokannan kehittämiseen ja aiheeseen liittyvän tutkimustoiminnan edistämiseen.

Lisätietoja: Hankkeen vastuututkija, johtaja Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö, p. 044 781 3102, [email protected] ja hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, erityisasiantuntija Saija Sambou, oikeusministeriö, p. 0295 150 352, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.