Työryhmä ehdottaa tarkistuksia yrityssaneerauslakiin
Työryhmä ehdottaa yrityssaneerauslakiin useita tarkistuksia. Tavoitteena on luoda paremmat edellytykset saneerauksen onnistumiselle ja edistää sitä, että saneeraus on myös velkojien kannalta konkurssia selvästi edullisempi vaihtoehto. Oikeusministeri Leena Luhtanen otti tänään vastaan lain kehittämistarpeita selvittäneen työryhmän mietinnön.
Nykyisin yritykset hakeutuvat saneeraukseen liian myöhään eikä niitä enää pystytä tervehdyttämään. Tämän vuoksi työryhmä ehdottaa, että yrittäjille suunnatussa koulutuksessa, tiedotuksessa ja neuvonnassa lisättäisiin tietoa maksuvaikeuksien tunnistamisesta ja yrityssaneerauksen mahdollisuuksista. Lisäksi velkojen perintäkäytäntöä voitaisiin kehittää niin, että velkojat selvittäisivät velallisen kanssa aikaisessa vaiheessa saneerauksen mahdollisuuden.
Saneeraushakemuksista täsmällisempiä
Saneeraushakemusten tulisi työryhmän mukaan olla tarkempia ja velallisen tulisi esittää keinoja yrityksen tervehdyttämiseen. Näin ratkaisu saneerausmenettelyn aloittamisesta voitaisiin tehdä tuomioistuimessa nopeasti. Asian käsittelyä pitkittää nykyisin usein se, että käräjäoikeudet joutuvat pyytämään täydennystä saneeraushakemuksiin.
Laissa tulisi myös korostaa tuomioistuinmenettelyn kiireellisyyttä. Velkojille annettaisiin mahdollisuus puoltaa velallisen saneeraushakemusta, jolloin velkojien kuulemisen ja selvitysten tarve vähenisi ja ratkaisu voitaisiin käräjäoikeudessa tehdä nopeammin.
Saneeraussuoja selventäisi perintärajoituksia
Nykyään velallinen voi saada väliaikaisen kaikkia velkojaan koskeva maksu- ja perintäkiellon ennen kuin tuomioistuin päättää saneeraushakemuksen hyväksymisestä. Tämä mahdollisuus säilyy laissa, mutta saneeraussuojan nimisenä. Uutta olisi se, että saneeraussuoja voitaisiin määrätä myös muun kuin hakijana olevan velkojan vaatimuksesta.
Saneeraussuojan alkamisajankohta ratkaisisi sen, mitä velkoja saneerausohjelmassa voidaan järjestellä. Saneeraussuojan jälkeen syntyvät velat velallisen olisi maksettava kokonaan. Tällä ehdotuksella ratkaistaisiin epäselvyys, joka liittyy nykyisin väliaikaisten kieltojen määräämisen jälkeen syntyneiden velkojen asemaan.
Nykyisten säännösten mukaan velallinen voidaan asettaa konkurssiin silloin, kun saneeraushakemus on hylätty, mutta siihen on haettu muutosta. Ehdotuksen mukaan muutoksenhakutuomioistuin voisi eräissä tapauksissa kieltää konkurssiin asettamisen, kunnes saneerausmenettelyä koskeva päätös on lainvoimainen.
Velallinenkin saisi mahdollisuuden ehdottaa, kuka määrätään yrityssaneerauksessa selvittäjäksi, kun nykyisin selvittäjä voidaan määrätä vain velkojan esityksestä. Selvittäjäksi ehdotetun henkilön tulisi oma-aloitteisesti ilmoittaa tuomioistuimelle seikat, jotka mahdollisesti vaikuttavat hänen riippumattomuutensa. Tällaisia ovat erityisesti sidokset velalliseen ja eri velkojiin.
Saneerausmenettelyn alettua velallista ei voitaisi poistaa ennakkoperintärekisteristä. Häneltä ei myöskään voitaisi peruuttaa esimerkiksi liikenne- tai anniskelulupaa, jos syynä peruutukseen on saneerauksen piiriin kuuluva, ennen saneerausmenettelyn alkamista syntynyt velka.
Velkojan asemaan parannuksia
Työryhmä ehdottaa, että velkojan asemaa saneerauksessa parannettaisiin sallimalla velkojien ja velallisen välisten saatavien kuittaus samoin perustein kuin konkurssissa. Tällöin velkoja, joka on itse velkaa saneerausvelalliselle, saisi kuitata saatavansa pidättäytymällä erääntyvästä maksusta.
Velkojan tulisi saneerausmenettelyssä saada selvästi suurempi suoritus veloista kuin mitä tämä saisi velallisen konkurssissa. Tämä on perusteltua siksi, että saneerauksessa velkoja saa maksun osasuorituksina ja pidemmän ajan kuluessa kuin konkurssissa, maksun saantiin liittyy suurempi riski ja velkojalle aiheutuu enemmän hallinnollista työtä kuin konkurssissa.
Nopea saneerausohjelman vahvistaminen olisi työryhmän ehdotuksen mukaan mahdollista, jos velkojien enemmistö suostuu. Nykyisin nopea saneerausmenettely edellyttää kaikkien velkojien suostumusta.
Saneerausasioiden käsittelyä keskitettäisiin
Yrityssaneerausasioita käsitellään nykyisin 19 käräjäoikeudessa, joista osassa saneeraushakemuksia tulee käsiteltäväksi hyvin vähän. Työryhmä ehdottaa, että asiantuntemuksen turvaamiseksi yrityssaneerausasiat keskitettäisiin kolmeentoista käräjäoikeuteen.
Etelä-Suomessa yrityssaneerauksia käsittelisi vain Helsingin käräjäoikeus. Muut yrityssaneerausasioita käsittelevät käräjäoikeudet olisivat Ahvenanmaa, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Tampere, Turku ja Vaasa.
Yrityssaneerausasioiden käsittely loppuisi Espoon, Kajaanin, Kotkan, Mikkelin, Seinäjoen ja Vantaan käräjäoikeuksissa.
Mietintöön liittyy kaksi eriävää mielipidettä, joissa halutaan muun muassa lieventää saneerausmenettelyyn pääsyä.
Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Liisa Lehtimäki, p. (09) 1606 7719, erityisasiantuntija Riitta Hämäläinen, puh. 1606 7673, sähköposti: [email protected]