Asianajajien ammatillinen valvonta uudistuu
Asianajajien toimintaa koskevien kanteluiden ja asianajajien palkkioihin liittyvien riitojen käsittely Suomen Asianajajaliitossa keskitetään marraskuun alusta liiton valvontalautakunnalle.
Uusi järjestelmä koskee vain Suomen Asianajajaliiton jäseniä ja julkisia oikeusavustajia. Muut lakimiehet eivät kuulu Asianajajaliiton valvonnan piiriin.
Kanteluiden käsittely valvontalautakunnalle
Asianajajien toimintaa valvoo oikeuskansleri, mutta ammatillinen valvonta kuuluu ensisijaisesti Suomen Asianajajaliiton omille toimielimille. Tähän asti valvonta- ja kurinpitoasioita ovat käsitelleet sekä liiton hallitus että erillinen kurinpitolautakunta. Marraskuun alusta kanteluiden ratkaisu keskitetään lautakunnalle, jonka nimi muuttuu samalla valvontalautakunnaksi.
Muilta osin valvontajärjestelmä säilyy entisenä. Liiton hallituksen velvollisuutena on valvoa, että asianajajat täyttävät velvollisuutensa ja noudattavat hyvää asianajajatapaa.
Valvontamenettely voi kuten tähänkin asti tulla vireille asianajajan asiakkaan tai tämän vastapuolen kantelusta, liiton oman valvonnan yhteydessä, oikeuskanslerin vaatimuksesta taikka tuomioistuimen ilmoituksesta.
Hyvän asianajajatavan vastaisesti toimineelle asianajajalle lautakunta voi antaa huomautuksen tai varoituksen tai hänet voidaan erottaa liiton jäsenyydestä. Liitosta erotettu menettää oikeuden käyttää asianajaja-nimikettä.
Nykyisistä kurinpidollisista seuraamuksista poistetaan ns. julkinen varoitus, joka on julkaistu liiton lehdessä, ja uutena seuraamuksena tilalle tulee mahdollisuus määrätä seuraamusmaksu, joka on suuruudeltaan vähintään 500 ja enintään 15 000 euroa.
Valtioneuvosto nimittää osan valvontalautakunnan jäsenistä
Valvontalautakuntaan kuuluu yhdeksän jäsentä. Puheenjohtaja ja viisi jäsentä ovat asianajajia ja heidät valitsee Asianajajaliiton valtuuskunta. Kolme asianajajakuntaan kuulumatonta jäsentä nimittää valtioneuvosto. Valvontalautakunta käsittelee ja ratkaisee asiat yleensä jaostoissa, jolloin mukana on aina vähintään yksi asianajajakuntaan kuulumaton jäsen.
Aiemman kurinpitolautakunnan valitsi Asianajajaliiton valtuuskunta ja sen yhdeksästä jäsenestä puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja viisi jäsentä olivat asianajajia ja kaksi asianajajakuntaan kuulumattomia.
Myös palkkioriita-asiat valvontalautakunnalle
Asianajajansa laskuun tyytymätön asiakas voi marraskuun alusta alkaen pyytää Asianajajaliiton valvontalautakunnalta suosituksen kohtuullisesta palkkion määrästä. Palkkioriita-asiat käsitellään lautakunnan jaostossa, jonka puheenjohtajana toimii tällöin aina asianajajakuntaan kuulumaton jäsen.
Lautakunnan ratkaisu on kuluttajavalituslautakunnan päätöksen tapaan suositus, joka ei oikeudellisesti sido asiakasta tai asianajajaa, vaan suositukseen tyytymätön voi viedä palkkioriita-asian käräjäoikeuteen.
Asiakas voi jatkossa myös- kuten tähänkin asti - viedä palkkioasian riita-asiana käräjäoikeuteen tai kuluttajavalituslautakunnan käsiteltäväksi. Sen sijaan palkkioriitojen käsittelystä välimiesmenettelyssä luovutaan.
Käsittely julkiseksi erillisellä ratkaisuselosteella
Asianajajaliiton hallussa olevat kurinpitoasiaa koskevat asiakirjat, joista ilmenee asianajajan asiakasta koskevia salassa pidettäviä tietoja, eivät ole julkisia. Myöskään välimiesmenettelyssä käsitellyt palkkioasiat eivät ole olleet julkisia.
Marraskuun alusta alkaen Asianajajaliitto on kuitenkin velvollinen pitämään erityistä julkista päiväkirjaa sen kautta käsiteltäviksi tulevista kurinpidollisista asioista ja palkkioriita-asioista. Päiväkirja sisältää asian yksilöintiä varten tarpeelliset tiedot sekä tiedon lopputuloksesta.
Lisäksi kustakin kurinpitoasian ratkaisusta ja palkkiota koskevasta suosituksesta tulee jatkossa laatia erillinen julkinen ratkaisuseloste. Se sisältää pääpiirteittäisen selostuksen siitä, mistä asiassa on ollut kysymys sekä ratkaisun lopputuloksen. Seloste laaditaan niin, ettei siitä ilmene asianajajan salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia seikkoja.
Lisätietoja:
hallitusneuvos Heikki Liljeroos, puh. (09) 1606 7608