Avopuolison suojaa halutaan parantaa omaisuuden jaossa avoliiton päättyessä
Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa, että yhteistalouden purkamisesta avoliiton päättyessä säädettäisiin oma lakinsa. Lain tarkoituksena ei olisi rinnastaa avoliittoja avioliittoihin vaan antaa tarvittaessa vähimmäissuojaa avopuolison turvaksi erotilanteessa tai toisen avopuolison kuoltua.
Avoliitot ovat yleistyneet nopeasti 1970-luvulta alkaen. Tilastojen mukaan avoliittoon perustuvia perheitä oli vuonna 2007 noin 300 000 eli noin joka viides suomalainen perhe on avoliittoperhe. Noin 40 prosentissa avoliittoperheistä on yksi tai useampi lapsi. Tällä hetkellä ei ole erityislainsäädäntöä, joka nimenomaisesti sääntelisi avopuolisoiden keskinäisiä varallisuussuhteita. Käytännössä niihin sovelletaan samoja periaatteita, joita sovelletaan toisilleen vieraiden henkilöiden välisiin omistus- ja varallisuussuhteisiin.
Uuden lain lähtökohtana olisi, että kumpikin avopuoliso pitäisi oman omaisuutensa omaisuuden erottelussa. Avopuolisolla olisi kuitenkin oikeus hyvitykseen yhteisen talouden hyväksi antamastaan panoksesta, jos hän on esimerkiksi pitkän avoliiton aikana auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan omaisuuttaan ja omaisuuden erottelu omistuksen perusteella merkitsisi hyötymistä toisen kustannuksella.
Tavoitteena on kannustaa avopuolisoita sopimaan asioista ennalta avoliiton päättymisen varalta. Uudella lailla luotaisiin kuitenkin riidanratkaisumenettely tilanteisiin, joissa avopuolisot eivät kykene pääsemään yhteisymmärrykseen eroon liittyvästä omaisuuden jaosta. Tuomioistuin voisi määrätä pesänjakajan toimittamaan omaisuuden erottelun avopuolisoiden välillä ja ratkaisemaan hyvitystä koskevat vaatimukset. Menettely koskisi vain varallisuusoikeudellisia kysymyksiä eikä se vaikuttaisi esimerkiksi yhteisten lasten elatuksesta tai tapaamisoikeudesta sopimiseen.
Avopuolisolla olisi myös mahdollisuus hakea määräaikaista käyttöoikeutta yhteiseen kotiin ja koti-irtaimistoon kohtuullista korvausta vastaan. Tuomioistuin voisi myöntää käyttöoikeuden kuudeksi kuukaudeksi, ja määräaikaa voitaisiin erityisestä syystä jatkaa kerran. Jos käyttöoikeutta hakeva avopuoliso ei edes osaksi ole asunnon omistaja, voitaisiin käyttöoikeus myöntää vain erittäin painavista syistä. Tällainen syy voisi olla esimerkiksi yhteisten lasten asumisolojen turvaaminen.
Jos avopuoliso kuolee, eloonjääneellä avopuolisolla ei ole nykysäännösten perusteella oikeutta saada taloudellista turvaa kumppaniltaan jääneistä varoista, jollei vainaja ollut tehnyt testamenttia avopuolisonsa hyväksi. Yhteistalouden purkamista koskevia säännöksiä voitaisiin ehdotuksen mukaan soveltaa myös silloin, kun avoliitto päättyy avopuolison kuolemaan. Lisäksi avopuoliso voisi vaatia harkinnanvaraista avustusta kuolleen avopuolison jäämistöstä, jos avustus on tarpeen hänen toimeentulonsa turvaamiseksi.
OTA KANTAA: Millaista suojaa avopuolisot tarvitsevat erotilanteessa?
Tätä kysyy oikeusministeriö valtionhallinnon kansalaisfoorumissa www.otakantaa.fi.
Kaikille avoin keskustelu ja kannanottomahdollisuus käynnistyy tänään keskiviikkona 14. tammikuuta ja jatkuu helmikuun loppuun saakka. Otakantaa-keskustelun ja –kyselyn tavoitteena on koota kansalaisnäkemyksiä hyödynnettäväksi avoliiton päättymistä koskevan lakiehdotuksen jatkovalmistelussa.
Lisätietoja:
työryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Salla Lötjönen
puh. (09) 1606 7703, sähköposti: [email protected]