Ehdonalaista vapauttamista koskevat säädökset uudistuvat
Vankeutta ja ehdonlaista vapautta koskeva lainsäädäntö uudistuu. Lakimuutos on osa vankeusrangaistuksen kokonaisuudistusta eli ns. vankeuspakettia. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa asiaa koskevat lait perjantaina 23. syyskuuta. Ne tulevat voimaan 1.10.2006.
Nuorille jatkossakin erityiskohtelu
Vankien ehdonalaisen vapauttamisen nykyiset pääsäännöt säilytetään. Ensikertaiset pääsevät edelleen ehdonalaiseen vapauteen suoritettuaan rangaistuksestaan puolet ja uusijat, kun kaksi kolmasosaa on suoritettu.
Nuoret rikoksentekijät saavat jatkossakin erityiskohtelun. Erityiskohtelu perustuu osaltaan ikään, osaltaan siihen, että vankeusrangaistus merkitsee nuorille vakavaa syrjäytymisuhkaa. Alle 21-vuotiaina rikoksensa tehneet ensikertaiset pääsevät ehdonalaiseen vapauteen suoritettuaan yhden kolmasosan rangaistuksestaan ja uusijat, kun puolet on suoritettu.
Tuomioistuin määrää jäännösrangaistuksen pituudesta
Entisestä tuomiosta pannaan nykyisin täytäntöön enintään kuukausi, jos ehdonalaisessa vapaudessa oleva syyllistyy uuteen rikokseen.
Tästä kaavamaisesta järjestelmästä luovutaan. Tuomioistuin määrää uudesta rikoksesta ehdottomaan vankeuteen tuomitessaan myös siitä, kuinka suuri osa suorittamatta olevasta vankeusrangaistuksesta pannaan täytäntöön. Toisin kuin nykyisin, ns. jäännösrangaistusta määrättäessä huomioidaan edeltäneestä rangaistuksesta suorittamatta oleva osa.
Lisäksi laajennetaan ja tehostetaan ehdonalaisen vapauden valvontaa. Jos valvonnassa oleva rikkoo törkeästi hänelle kuuluvia velvollisuuksia, jäännösrangaistusta voidaan panna täytäntöön 4-14 päivää.
Jäännösrangaistus pannaan täytäntöön syyttäjän vaatimuksesta.
Valvottu koevapaus valmentaa vapauteen
Valvottu koevapaus on uusi keino, jolla pyritään edistämään vankien sijoittumista yhteiskuntaan. Vanki voidaan sijoittaa vankilan ulkopuolelle valvottuun koevapauteen aikaisintaan kuusi kuukautta ennen ehdonalaista vapauttamista.
Valvottuun koevapauteen sijoittaminen edellyttää, että vanki sitoutuu olemaan käyttämättä päihteitä ja dopingaineita sekä sitoutuu päihteettömyyden valvontaan.
Koevapauden aikana vanki voi asua esimerkiksi kotonaan ja häntä valvotaan puhelimella tai muulla teknisellä valvonnalla. Teknisellä valvonnalla voidaan selvittää reaaliaikaisesti mm. vangin sijainti.
Elinkautisvangin vapauttamisesta voi päättää Helsingin hovioikeus
Nykyisin elinkautisvanki voi vapautua vain tasavallan presidentin armahduksella. Uusien säännösten mukaan elinkautisvanki voi päästä ehdonalaiseen vapauteen aikaisintaan 12 vuoden vankilassaolon jälkeen. Jos elinkautiseen rangaistukseen johtanut rikos on tehty alle 21-vuotiaana, aikaisin vapauttamisaika on kymmenen vuoden jälkeen.
Vapauttamisesta päättää Helsingin hovioikeus. Jos elinkautisvankia ei päästetä ehdonalaiseen vapauteen, hän voi tehdä uuden hakemuksen vuoden välein. Esityksellä ei puututa presidentin armahdusoikeuteen.
Niin sanottu pakkolaitosvankeus muuttuu
Nykyinen pakkolaitosjärjestelmä uudistetaan. Jatkossa vastaavissa tapauksissa rikoksentekijä tuomitaan suorittamaan koko rangaistusaikansa vankilassa. Tällaisen rangaistuksen tuomitsemisen edellytykset säilyvät pääpiirteissään nykyisellään.
Uutta on, että koko rangaistusta suorittava vanki voi päästä ehdonalaiseen vapauteen suoritettuaan rangaistuksestaan viisi kuudesosaa, jos häntä ei enää pidetä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Aiemmin pakkolaitosvanki pääsi ehdonalaiseen vapauteen vasta suoritettuaan kaikki yhteenlasketut rangaistukset kokonaisuudessaan.
Tässäkin vapauttamisharkinnan tekee Helsingin hovioikeus. Käsittelyn pohjaksi vangista hankitaan oikeuspsykiatrinen vaarallisuusarvio. Rikosseuraamusvirasto toimii julkisen vallan edustajana tuomioistuinkäsittelyssä. Nuoriso- ja pakkolaitosvankeja koskevat päätökset nykyisin tekevä vankilaoikeus lakkautetaan.
Lisätietoja:
hallitusneuvos Jussi Pajuoja, puh. (09) 1606 7819
s-posti: [email protected]