Poliisin antamien rikesakkojen ja sakkojen määräämistä yksinkertaistettaisiin

Nykyisiin menettelyihin liittyy työryhmän mielestä monia ongelmia. Rangaistusmääräys- ja rikesakkomenettelyillä tuomiovaltaa on siirretty yhä enemmän tuomioistuimilta poliisille ilman, että epäillyn oikeusturvaa on parannettu. Menettelyt eroavat toisistaan myös perusteettomasti, koska niitä on kehitetty toisistaan erillään. Samasta rikkomuksesta voidaan antaa rikesakko tai sakko. Myös epäillyn mahdollisuus hakea muutosta rangaistukseen vaihtelee sen mukaan, mikä on rangaistuslaji. Nykyisin tuomioistuimen rikesakkoasiassa antamaan ratkaisuun ei saa hakea muutosta.

Syyttäjä ei enää vahvistaisi poliisin asettamia pieniä sakkoja

Nykyisessä rangaistusmääräysmenettelyssä poliisi voi antaa sakkoa koskevan rangaistusvaatimuksen, minkä jälkeen asia siirtyy syyttäjän ratkaistavaksi. Nyt tästä kaksinkertaisesta työstä pääosin luovuttaisiin. Ehdotuksen mukaan poliisin antamia pieniä, enintään 20 päiväsakon sakkomääräyksiä ei tarvitsisi viedä enää syyttäjän käsiteltäväksi. Tätä vakavammat tapaukset siirtyisivät sakkovaatimuksella edelleen syyttäjän ratkaistavaksi, joka voisi antaa rikkomuksesta syyttäjän sakkomääräyksen. Uusi laajennettu toimivalta antaa pieniä sakkomääräyksiä koskisi myös tulli- ja rajavartiomiehiä, jotka muutenkin toimisivat uudessa menettelyssä poliisin tavoin omilla toimialueillaan.

Sakon määräämisen perustana olevat rikkomukset eivät muuttuisi. Poliisi voisi antaa sakkovaatimuksen tai sakkomääräyksen edelleen rikoksesta, josta rangaistukseksi on säädetty enintään kuusi kuukautta vankeutta. Lisäksi voitaisiin määrätä valtiolle menetettäväksi enintään 1 000 euron arvosta omaisuutta. Menettämisseuraamus voitaisiin määrätä nykyisestä poiketen myös rikesakon ohessa.

Rikesakon voisi määrätä myös syyttäjä ja tuomioistuin

Poliisi määräisi jatkossakin 10-115 euron kiinteät rikesakot. Uutta olisi, että rikesakon voisi määrätä myös syyttäjä sekä tuomioistuin, joka voisi tuomita rikesakon rikesakkorikkomuksesta sen ratkaistavaksi tulevassa asiassa. Uuden menettelyn ulkopuolelle jäisivät postitse lähetettävät rikesakot, jotka on määrätty kameravalvonnassa paljastuneista liikennerikkomuksista.

Poliisin olisi kysyttävä epäillyn suostumusta sakkoon

Asian käsittely ja ratkaiseminen uudessa menettelyssä edellyttäisivät rikkomuksen asianomistajan ja rikkomuksesta epäillyn suostumuksen, jota poliisin olisi tiedusteltava esitutkinnan yhteydessä. Epäillyn suostumukseksi katsottaisiin myös se, että hän maksaa hänelle annetun rangaistusvaatimuksen perusteella sakon tai rikesakon 30 päivän määräajassa. Suostumuksestaan huolimatta epäilty voisi riitauttaa päiväsakon rahamäärän ja toimittaa syyttäjälle asiasta selvityksen. Nykyisin epäillyltä itseltään vaaditaan aktiivisia toimia, jos hän ei hyväksy saamaansa sakkoa tai rikesakkoa. Nyt epäillyllä on viikko aikaa vastustaa rangaistusvaatimusta tai saattaa rikesakko käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

Jos asianomaiset eivät suostu menettelyn käyttämiseen, asia siirtyisi syyttäjälle, joka voisi päättää asian viemisestä tuomioistuinkäsittelyyn kuten nykyisinkin. Tällä hetkellä rikesakkoasioissa syyttäjä ei voi kuitenkaan tehdä syyttämättäjättämispäätöstä. Työryhmän ehdotuksen mukaan sekin olisi mahdollista.

Jos asia siirtyisi käräjäoikeuden ratkaistavaksi, sen antamaan päätökseen saisi normaaliin tapaan hakea muutosta hovioikeudelta. Nykyisin valitusoikeus koskee kuitenkin vain päiväsakkotuomioita.

Uutta olisi, että myös rikesakoissa olevat kirjoitus-, lasku- ja muut tekniset virheet voitaisiin korjata samaan tapaan kuin nykyisin rangaistusmääräyksellä määrätyissä päiväsakoissa.

Rikesakko tulisi rikesakkorikkomusten ainoaksi rangaistukseksi

Työryhmä myös ehdottaa, että sakkomääräyksellä määrättyä poliisin antamaa sakkoa ei voitaisi muuntaa vankeudeksi, mikä vastaisi nykyistä enintään 20 päiväsakon suuruisten rangaistusmääräyssakkojen muuntokieltoa. Rikesakon ja sakkorangaistuksen yhdistelmärangaistukset työryhmä sallisi. Jos useasta rikkomuksesta olisi tuomittava samalla kertaa rikesakko ja sakko, rikesakon osuus korottaisi sakkoa 10 eurolla. Jos samalla kertaa olisi tuomittavana useampi rikesakkorikkomus, ankarinta rikesakkoa korotettaisiin samoin 10 eurolla. Myös eräitä sakon ja rikesakon vanhentumista koskevia säännöksiä uudistettaisiin.

Seuraamusjärjestelmää yksinkertaistettaisiin siten, että vähäisistä rikkomuksista, joista nykyisin voidaan määrätä vaihtoehtoisesti joko rikesakko tai sakko, jatkossa määrättäisiin ainoastaan rikesakko.

Rikesakkorikkomusten piiriä ei käytännössä muutettaisi uudessa rikesakkorikkomuslaissa. Rikkomusten tunnusmerkistöä kuitenkin täsmennettäisiin.

Nykyisin kolme neljästä rikosasiasta käsitellään tuomioistuimen ulkopuolella rikesakko- ja rangaistusmääräysmenettelyissä. Vuosittain rangaistusmääräyksiä annetaan noin 240 000 ja rikesakkomääräyksiä noin 100 000. Uudistuksen myötä syyttäjien käsiteltäväksi tulisi noin 208 000 asiaa nykyistä vähemmän, mistä aiheutuisi vuosittain noin 1 000 työpäivän säästö.

Mietintöön sisältyy yhden työryhmän jäsenen eriävä mielipide, jonka mukaan rikesakkomääräys tai rangaistus- tai sakkovaatimus tulisi saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi vain epäillyn omilla toimilla, eikä siis syyttäjän aloitteesta. Lisäksi tuomioistuimen ei tulisi voida tuomita rikesakkoa vaan sakko rikesakkorikkomuksesta, joka on saatettu tuomioistuimen käsiteltäväksi tavallisessa rikosasioiden käsittelyjärjestyksessä.

Lisätiedot: työryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa,
puh. (09) 1606 7708, 050 - 349 4665
työryhmän sihteeri, lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva, puh. (09) 1606 7723,
sähköposti: [email protected]