Erillinen viittomakielilaki edistäisi viittomakielisten oikeuksia

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on tyytyväinen siihen, että viittomakieltä käyttävien kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia ryhdytään tekemään näkyvämmiksi.

- On erittäin tärkeää, että viittomakieltä käyttävien oikeuksiin kiinnitetään huomiota ja viittomakielisiä palveluita kehitetään laajalla rintamalla. Varhaiskasvatukseen suunnatut toimenpiteet esimerkiksi ovat tärkeitä viittomakieltä käyttävien lasten kielitaidon kehittymisen kannalta. Lisäksi suomenruotsalainen viittomakieli on ollut jo pitkään erityisen uhanalaisessa asemassa, Henriksson toteaa.

Työryhmän mukaan uusi erillislaki olisi suppea yleislaki, joka selkiyttäisi viittomakielisten oikeuksiin liittyvän säätelyn kokonaisuutta. Viittomakielisten kielelliset oikeudet on turvattu perustuslaissa, mutta tarkemmat säännökset ovat eri hallinnonalojen lainsäädännössä. Näin olisi jatkossakin.

Työryhmän mukaan on tarkoituksenmukaisinta, että eri hallinnonalojen viittomakieltä koskevat säännökset sijoitetaan kuhunkin asiayhteyteen, koska säännökset löytyvät näin helpoimmin ja kullakin hallinnonalalla on niitä koskeva asiantuntemus. Uusi erillislaki kuitenkin vahvistaisi osaltaan viittomakielisten oikeuksien huomioimista eri hallinnonaloilla.

Työryhmän mukaan viittomakielilailla lisättäisiin viranomaisten tietoisuutta viittomakielistä sekä viittomakieltä käyttävistä kieli- ja kulttuuriryhmänä. Tarkoituksena on, että viranomaiset huomioisivat viittomakieltä käyttävät säädösvalmistelussa ja käytännön ratkaisutoiminnassa aiempaa paremmin sekä edistäisivät viittomakieltä käyttävien mahdollisuuksia käyttää ja saada tietoa omalla kielellään.

Tavoitteena on, että viittomakielilaki säädetään vielä tämän vaalikauden aikana.

Nykyistä lainsäädäntöä kehitettävä

Työryhmän mukaan erillisen viittomakielilain säätämisen lisäksi olisi tarpeen kehittää nykyistä lainsäädäntöä sekä parantaa sen toimivuutta ja soveltamista. Käytännössä keskeisimpiä toimenpiteitä, joilla viittomakieltä käyttävän kielellisten oikeuksien toteutumista voitaisiin parantaa, ovat viittomakieltä osaavien opettajien ja kasvattajien sekä viittomakielen tulkkien kouluttaminen ja saatavuuden turvaaminen.

Viittomakieltä käyttävän oikeutta saada perusopetusta omalla kielellään tulisi edistää. Lisäksi työryhmä korostaa viittomakielisistä perheistä tulevien kuulevien lasten tarvetta oppia viittomakieltä. Tärkeää olisi, että mahdollisuus saada varhaiskasvatusta viittomakielellä sisällytettäisiin uuteen varhaiskasvatuslakiin.

Työryhmä painottaa tulkkauspalvelulain kehittämistä ja sen soveltamisen selventämistä. Viranomaisen velvollisuus järjestää tulkitsemista tai kääntämistä koskee yleensä viranomaisaloitteisia asioita.

Suomenruotsalaisesta viittomakielestä erillinen selvitys

Viittomakielilaki koskisi Suomen kansallisia viittomakieliä eli suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä. Suomessa onarviolta noin 4 000 - 5 000 viittomakieltä käyttävää kuuroa ja huonokuuloista henkilöä. Viittomakieltä käyttäviä kuulevia on arvioitu olevan noin 6 000 - 9 000. Suomenruotsalaisen viittomakielen käyttäjiä on noin 300, joista puolet on kuuroja.

Suomenruotsalainen viittomakieli on erityisen uhanalainen. Työryhmä esittää erillisen selvityksen tekemistä suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävien kokonaistilanteesta ja ennen kaikkea siitä, miten suomenruotsalaisen viittomakielen opetuksen, tutkimuksen ja tulkkien saatavuuden tilannetta voitaisiin parantaa.

Lisätiedot:
työryhmän puheenjohtaja, johtaja Kirsi Pimiä, puh. 02951 50534
työryhmän sihteeri, ylitarkastaja Maria Soininen, puh. 02951 50202
sähköposti: [email protected]