Kenen vastuulla on kansalaisten talousosaaminen?
Talousosaaminen on keskeinen kansalaistaito, jonka avulla kansalaiset osaavat tehdä omalle taloudelleen parhaita päätöksiä. Tarvitaan esimerkiksi ymmärrystä inflaation tai korkokehityksen vaikutuksesta omaan talouteen. Talousosaaminen on myös yhteiskunnalle tärkeää, koska se ehkäisee ylivelkaantumista ja vähentää eriarvioisuutta.
Tutkimukset ja kyselyt osoittavat selvän tarpeen erityisesti aikuisväestön talousosaamisen edistämiselle. Tässä työssä on huomioitava, että talousosaaminen muodostuu kolmesta ulottuvuudesta: tietämyksestä eli taloudellisten käsitteiden ja riskien ymmärtämisestä, käyttäytymisestä sekä oikeista asenteista löytää ja arvioida taloudellista tietoa ja hyödyntää sitä päätöksenteossa. Nämä tekijät heijastuvat suomalaisten taloudelliseen hyvinvointiin, koska ne mahdollistavat sujuvan arjen ja luovat taloudellisen turvallisuuden tunnetta.
Suomessa toteutetaan parhaillaan oikeusministeriön johdolla ensimmäistä kansallista talousosaamisen strategiaa. Osana strategian toteuttamista ja oikeusministeriön aloitteesta tutkijat ovat selvittäneet suomalaisten talousosaamisen tasoa. Vuoden 2023 alussa kerättiin laaja kyselyaineisto aikuisväestöltä, keväällä 2024 kohderyhmänä olivat 15–29-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset.
Kyselyiden tulokset osoittivat, että aikuisväestön talousosaaminen on kohtuullisen hyvällä tasolla. Kansainvälisesti tarkasteltuna suomalaisten talousosaaminen on OECD-maiden keskiarvoa. Yksityiskohtaisempi tarkastelu tuo kuitenkin esille, että koulutustasolla on selkeä yhteys talousosaamiseen. Lisäksi tutkimus osoitti miehillä olevan naisia parempi taloudellinen tietämys sekä naisilla puolestaan miehiä parempitaloudellinen käyttäytyminen ja varovaisemmat asenteet. Nuorilla miehillä korostui riskinotto ja vahvempi luottamus taloudenhallinnasta ja taloudellisesta hyvinvoinnista.
Suomessa talousopetus on mukana peruskoulun ja toisen asteen yhteiskuntaopin, matematiikan ja kotitalouden opetussuunnitelmissa. Talousopetus alkaa jo alakoulun neljänneltä luokalta. Tämä on erinomainen asia, koska peruskoulussa on mahdollista tavoittaa koko ikäluokka ja näin tasoittaa väestötason sosioekonomisia eroja talousosaamisessa. Vuonna 2018 toteutettu talousosaamisen PISA-tutkimus osoitti talousopetuksen merkittävän vaikutuksen nuorten talousosaamiselle. Suomalaiset oppilaat ilmaisivat saavansa talousosaamisen tietoa opettajiltaan selvästi enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin ja saadulla tiedolla oli vertailumaiden voimakkain yhteys talousosaamiseen. Siksi on tärkeää varmistaa opettajien talousopetuksen valmiudet opettajankoulutuksessa ja täydennyskoulutuksilla.
Lukiossa talousopetusta on tarjolla, mutta ammatillisessa koulutuksessa sitä on saatavilla valitettavan vähän. Toisen asteen jälkeen talousopetus on satunnaista, vaikka itsenäistyvän nuoren kriittisen elämänvaiheen keskellä talousosaamisen vahvistaminen olisi erityisen tärkeää.
Suomessa viranomaiset, finanssialan yritykset ja kolmas sektori tekevät arvokasta työtä aikuisväestön talousosaamisen parantamiseksi. Erilaisia oman talouden hallintaan liittyviä materiaaleja, oppaita ja työkaluja löytyy niin kansalaisille kuin ammattilaisten käyttöön. Julkisen sektorin toimijat, finanssialan yritykset ja järjestöt organisoivat koulutusta ja neuvontaa – myös yhdessä. Tämä työ olisi tultava paremmin saataville ja sitä tulisi laajentaa. Erityisen tärkeää olisi löytää ne kohderyhmät, jotka eivät itse osaa hakea apua talousongelmiinsa riittävän ajoissa. Omista raha-asioista puhumiseen tulisi myös kannustaa eri kohtaamisissa niin kouluissa, pankeissa kuin työpaikoilla.
Talousosaaminen vahvistaa kotitalouksien taloudellista selviytymiskykyä ja tuottaa sen myötä hyvinvointia. Hyvällä talousosaamisella kansalaiset voivat välttää ylivelkaantumasta ja toimia tasavertaisina toimijoina yhteiskunnassa.
Kansallisen talousosaamisen strategian visiona on, että suomalaisten talousosaaminen on maailman parasta vuonna 2030. Tarvitsemme sektorirajoja rikkovaa vuoropuhelua ja yhteistyötä tähdätessämme kohti tätä visiota. Aikuisväestön talousosaamista on tuettava laajalla yhteistyöllä – viranomaisten, järjestöjen ja finanssialan toimijoiden järjestämät koulutukset ja työkalut auttavat ehkäisemään talousongelmia ja ylivelkaantumista. Riittävillä ja oikein kohdennetuilla resursseilla, neuvonnalla ja koulutuksella talousosaamisesta tulee pysyvä osa arkea ja kansalaisten hyvinvointia.
Kirjoittajat
Anu Raijas on talousosaamisen neuvonantaja Suomen Pankissa.
Mette Ranta on erityisasiantuntija oikeusministeriössä vastuualueenaan kansallinen talousosaamisen strategia.