Rikoksesta epäillyn luovuttamista EU-maiden välillä esitetään helpotettavaksi
Rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista esitetään helpotettavaksi Suomen ja muiden EU-maiden välillä. Uusi laki muuttaisi merkittävästi luovuttamisen edellytyksiä ja luovuttamismenettelyä. Hallitus päätti asiaa koskevan lakiesityksen sisällöstä 8. lokakuuta. Esityksellä pantaisiin täytäntöön puitepäätös eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisestä luovuttamismenettelystä.
Keskeisin uudistus luovuttamisen edellytyksissä olisi se, että Suomen kansalaisia olisi luovutettava EU-maihin samoin edellytyksin kuin muitakin henkilöitä. Luovuttamisen kynnys alenisi nykyisestä. Luovuttamiseen syytetoimia varten suostuttaisiin, jos teosta on luovuttamispyynnön esittäneen jäsenvaltion laissa säädetty ankarimmillaan vähintään vuoden vankeustuomio. Lisäksi teon tulisi olla rikos myös Suomen lain mukaan.
Tietyissä teoissa ei kuitenkaan edellytettäisi, että teko on rangaistava myös Suomen lain mukaan. Ehdotetussa EU-luovuttamislaissa on lueteltu 32 tekoa, joiden osalta luovuttamiseen olisi suostuttava, jos luovuttamispyynnön esittäneen jäsenvaltion laissa ankarin teosta säädetty rangaistus on vähintään kolme vuotta vankeutta. Luetteloon kuuluvat esimerkiksi rikollisjärjestöön osallistuminen, terrorismi, ihmiskauppa, petos, rahanpesu ja tahallinen henkirikos.
Lähes kaikki luettelon teot ovat Suomen lain mukaan rikoksia. On kuitenkin mahdollista, että esimerkiksi rikollisjärjestöön osallistuminen, terrorismi tai rasismi on joissakin jäsenvaltioissa määritelty laajemmin kuin Suomessa.
Nykyisten säännösten mukaan Suomen kansalaisia voidaan luovuttaa EU-maihin oikeudenkäyntiä varten vain sellaisissa rikoksissa, joista voi Suomen lain mukaan seurata vähintään neljän vuoden vankeus. Vapausrangaistuksen täytäntöönpanoa varten Suomen kansalaista ei nykyisten säännösten mukaan saa luovuttaa.
Vapausrangaistuksen voisi edelleen suorittaa Suomessa
Eräissä tapauksissa luovuttamisesta tulisi esityksen mukaan edelleen kieltäytyä. Jos vapausrangaistuksen täytäntöönpanoa varten luovutettavaksi pyydetty Suomen kansalainen haluaa suorittaa kyseisen rangaistuksen kotimaassa, häntä ei saisi luovuttaa. Myös syytetoimenpiteitä varten luovutetulla Suomen kansalaisella olisi halutessaan oikeus tulla Suomeen suorittamaan hänelle mahdollisesti tuomittua vapausrangaistusta.
EU-luovuttamislakiin sisältyisi myös muita ehdottomia ja harkinnanvaraisia kieltäytymisperusteita. Luovuttamisesta tulisi kieltäytyä esimerkiksi silloin, jos on perusteltua syytä epäillä, että luovutettavaksi pyydetty joutuu ihmisoikeusloukkauksen kohteeksi.
Nykyisestä poiketen luovuttamisesta ei voisi kieltäytyä sillä perusteella, että kyseessä on poliittinen rikos tai sotilasrikos.
Edelleen luovuttamiseen olisi pyydettävä lupa
Henkilön edelleen luovuttaminen EU:n ulkopuoliseen valtioon edellyttäisi, että tähän on saatu lupa siltä valtiolta, joka alun perin luovutti kyseisen henkilön.
Jos toinen EU-valtio pyytäisi Suomelta lupaa luovuttaa henkilö edelleen EU:n ulkopuolelle, luvasta päättäisi oikeusministeriö tai sisäasiainministeriö. Pyyntöön suostumista harkittaisiin Suomen hyväksymien kansainvälisten velvoitteiden pohjalta. Suomi voisi asettaa edelleen luovuttamisen ehdoksi sen, ettei luovutetulle henkilölle tuomittua kuolemanrangaistusta saa panna täytäntöön.
Luovuttamisesta päättäisi neljä käräjäoikeutta
Luovuttamismenettely uudistuisi niin, että päätökset toiseen EU-valtioon luovuttamisesta tehtäisiin Helsingin, Kuopion, Oulun ja Tampereen käräjäoikeuksissa. Nykyisin luovuttamisesta päättää oikeusministeriö. Päätöksenteon keskittäminen tiettyihin käräjäoikeuksiin mahdollistaisi niiden erikoistumisen luovuttamisasioihin.
Luovuttamisasia tulisi käräjäoikeuden käsiteltäväksi syyttäjän pyynnöstä. Toimivaltaisia syyttäjiä olisivat Helsingin, Kuopion, Oulun ja Tampereen syyttäjänvirastojen syyttäjät. Käräjäoikeuden päätöksestä voisi valittaa korkeimpaan oikeuteen valituslupaa pyytämättä.
EU-valtioiden väliset luovuttamispyynnöt välittäisi keskusrikospoliisi. Luovuttamisasia tulisi ratkaista lainvoimaisesti 60 päivän kuluessa luovutettavaksi pyydetyn kiinniottamisesta.
Jos toista EU-maata pyydettäisiin luovuttamaan henkilö Suomeen syytetoimia varten, luovuttamispyynnön tekisi syyttäjä. Vapausrangaistuksen täytäntöönpanoa koskevan luovuttamispyynnön esittäisi Rikosseuraamusvirasto.
EU-luovuttamislain säätäminen edellyttää perustuslain muuttamista Suomen kansalaisten luovuttamista koskevan säännöksen osalta. Tätä koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa lähiaikoina.
EU-luovuttamislain säännöksiä voitaisiin soveltaa Suomen, Ruotsin ja Tanskan välillä kunnes pohjoismainen luovuttamislaki on saatu tarkistettua.
Suomen ja muiden EU-maiden välillä on käsitelty viime vuosina kymmenkunta luovuttamistapausta vuodessa. Valtaosassa niistä Suomi on ollut luovuttamispyynnön esittäjä. Viron liittyminen EU:n jäseneksi tulee lisäämään Suomen ja EU:n välisten luovuttamistapausten määrää jonkin verran.
Lisätietoja: lainsäädäntösihteeri Tanja Innanen, puh. (09) 1606 7585