Luhtanen: Yritykset hakeutuvat saneeraukseen liian myöhään
- Yritykset hakeutuvat saneeraukseen liian myöhään sillä seurauksella, ettei niitä enää voida tervehdyttää. Tähän ei juurikaan voida lainsäädännöllä vaikuttaa. Siksi on tärkeää, että yrittäjien koulutuksessa ja neuvonnassa kerrottaisiin maksuvaikeuksien tunnistamisesta ja yrityssaneerauksen mahdollisuuksista, sanoi oikeusministeri Leena Luhtanen Vantaan Yrittäjien vuosikokouksessa torstaina 30. maaliskuuta.
- Työpaikkojen säilymisen kannalta saneeraus on usein parempi vaihtoehto kuin konkurssi, Luhtanen painotti.
Leena Luhtanen pahoittelee sitä, että liikkeellä on edelleen puutteellista ja väärääkin tietoa velkojen järjestelymahdollisuuksista. – Yrittäjiksi aikovia pelotellaan elinikäisellä velkavankeudella. Velkavastuuta on kuitenkin ajallisesti rajoitettu siten, että yksityishenkilön velkajärjestelyssä vahvistettava maksuohjelma kestää yleensä viisi vuotta. Ulosottoperintä on muuttunut määräaikaiseksi, ja se koituu sellaisten lamavelallisten hyväksi, joiden velat ovat perittävinä ulosotossa. Vanhoja, ennen 1.3.1993 annettuja maksutuomioita ei voida periä enää 1.3.2008 jälkeen.
Oikeusministeriössä on luvattu selvittää sitä, millaisia velkaongelmia yrittäjille voi syntyä nykyisissä taloudellisissa olosuhteissa. Tämän kevään aikana on lisäksi tarkoitus antaa esitys, jolla velkajärjestelyä lievennettäisiin jonkin verran velallisen kannalta.
Luhtasen mielestä yrityksen velkaongelmissa pitäisi ottaa huomioon kummankin osapuolen edut. - Yrityssaneerauksen pitää olla myös velkojille hyvä vaihtoehto. Tämä tarkoittaa sitä, että velkojille saneerauksella tulevien suoritusten tulee olla selkeästi parempia kuin mitä velkojille kertyisi yrityksen konkurssissa.
Saneeraus pitäisi voida aloittaa myös mahdollisimman helposti. - Tuomioistuimille halutaan antaa enemmän ”eväitä” yrityksen saneerauskelpoisuuden arviointiin vaatimalla velalliselta perusteellisempia selvityksiä saneerausmenettelyä haettaessa.
Yrittäjille tärkeä asia on uusi osakeyhtiölaki, jota laadittaessa otettiin huomioon nimenomaan pienyritykset. - Uusi laki on nykyistä lakia huomattavasti selkeämpi ja helppolukuisempi, minkä vuoksi pienten yritysten on entistä helpompi olla selvillä lain sisällöstä. Uudessa laissa myös vähennetään monin eri tavoin hallinnollista byrokratiaa.
Paljon keskustelua on aiheuttanut myös ehdotus ryhmäkanteesta. Ryhmäkanne on herättänyt pelkoja, että järjestelmää voidaan käyttää väärin ja että se voi vahingoittaa yritystoimintaa. Luhtanen pitää pelkoja aiheettomina, sillä kanteen voisi nostaa vain viranomainen ja lain soveltamisala olisi rajoitettu.
Myös ryhmävalitusta Luhtanen pitää hyvänä oikeussuojakeinona. - Ryhmäkannetta se ei kuitenkaan voi kokonaan korvata. Koska lautakunnan ratkaisut ovat suosituksia, on tarvittaessa oltava mahdollisuus saada sitova päätös tuomioistuimelta, Luhtanen totesi.