Oikeusministeri Antti Häkkäsen puhe oikeusvaltioseminaarissa Pikkuparlamentissa 13.9.2017

Hyvät kuulijat,

Olemme tänään keskustelemassa oikeusvaltion historiasta, nykytilasta ja ennen kaikkea tulevaisuudesta. Oikeusvaltiokeskusteluun on monta näkökulmaa. Esitän tässä puheessa oikeusvaltion kolme suurta roolia ajankohtaisessa tilanteessa kotimaassa ja maailmalla.

Ensinnäkin, oikeusvaltioperiaate on nyt yksi keskeisimpiä politiikan kipukohtia niin kansainvälisessä keskustelussa. Toiseksi, oikeusvaltion ytimessä on lain noudattaminen myös tiukassa yhteiskunnallisessa tilanteessa. Kolmanneksi, oikeusvaltiolla on keskeinen rooli taloudellisen kasvun vauhdittajana.

Hyvät kuulijat,

Oikeusvaltioperiaate määritellään hieman erilaisilla vivahteilla eri maissa mutta sen ytimenä on perusoikeuksia kunnioittava lainsäädäntö, julkisen vallan käytön lakisidonnaisuus ja julkisen vallan toimintaa valvovien tuomioistuinten riippumattomuus.

Oikeusvaltio on länsimaisen yhteiskuntajärjestyksen perusta. Meidän on syytä olla huolissamme, sillä tämä periaate on nyt monessa maassa vastatuulessa. Pienen maan etu on se, että muutkin valtio toimivat oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti. EU-maiden keskuudessa, Turkissa, Venäjällä sekä kauempana Yhdysvalloissa on nähty huolestuttavia merkkejä oikeusvaltion rapautumisesta esimerkiksi tuomioistuimen riippumattomuuden heikentämisenä. Piru piilee yksityiskohdissa, ja ne viime kädessä ratkaisevat mihin suuntaan oikeusvaltiokehitys kussakin maassa etenee.

Monesti kyse on siitä, että vallassa oleva valtiojohto kokee esimerkiksi vallan kolmijako-opin olevan hidaste tai este politiikan toteuttamiselle. Oikeusvaltio on hyvä jarru vallanpitäjän vauhtisokeudelle ja se takaa rauhanomaisen yhteiskuntakehityksen.

Hyvät kuulijat,

Oikeusvaltioperiaate on tällä hetkellä Eurooppa-politiikan ytimessä. Euroopan unioni perustuu yhteiselle arvopohjalle. Tämän arvopohjan ytimessä taas on vahva oikeusvaltio.

Oikeusvaltiokehitys kuuluu koko unionin tulevaisuuden kohtalon kysymyksiin. Näin totesi viimeksi komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans Euroopan parlamentissa pari viikkoa sitten. Olen täysin samaa mieltä.

EU on herännyt myös siihen, että oikeuslaitosten tehokkuus ja riippumattomuus on kilpailukykytekijä ja taloudellisen menestyksen kannalta merkittävää. Eurobarometreissä on mitattu EU-maiden kansalaisten ja yritysten luottamusta oikeuslaitoksiin – Suomi on kärkisijoilla. EU:n talouspoliittisessa koordinaatiossa kiinnitetään osana investointien esteiden poistamista huomiota myös jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien toimivuuteen ja korruptioon. Monet EU-maat ovat jo saaneet talouspolitiikan ohjausjakson kautta suosituksia oikeuslaitosreformien toteuttamiseen.

EU:n perussopimukset määräävät, että oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen luovat unionin perustan. Jokainen Euroopan valtio, joka kunnioittaa näitä arvoja ja myös sitoutuu edistämään niitä, voi hakea unionin jäsenyyttä. Perussopimuksiin on kirjattu myös mekanismi siltä varalta, että on olemassa selvä vaara, että EU:n jäsenvaltio loukkaa vakavasti näitä arvoja. Viime kädessä kyse voi olla EU-jäsenyyteen kuuluvien oikeuksien, kuten äänioikeuden, väliaikaisesta pidättämisestä. On mahdollista, että joudumme hyvinkin nopeasti kertomaan, missä tämä toistaiseksi ylittämätön EU-oikeusvaltioperiaatteen loukkaamisen raja konkreettisesti menee.

Euroopan unionin jäsenyys velvoittaa huolehtimaan ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja oikeuslaitosten toimivuudesta ja riippumattomuudesta – ja laajemmin, oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisesta. Tähän on monia syitä.

Ensinnäkin, Euroopan unioni on oikeusunioni, joka rakentuu perussopimusten ja mittavan yhteisen unionilainsäädännön varaan. Unionilainsäädäntöä sovelletaan kaikissa EU-maissa ja kaikkien EU-maiden tuomioistuimissa. Kansalliset tuomarit ovat siis myös EU-tuomareita. EU:n sisämarkkinoiden toimivuuden ja oikeussuojan saatavuuden kannalta oleellista on, että unionilainsäädäntöä myös sovelletaan yhtenäisesti. Kaikkia jäsenvaltioita sitoo yhteen Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan unionin perusoikeuskirja. Euroopan unioni on oikeusvaltiounioni.

Toiseksi, oikeudellinen yhteistyö EU:n jäsenvaltioiden välillä perustuu vastavuoroiseen tunnustamiseen. Yhdessä jäsenvaltiossa annetut tuomiot ja muut oikeudelliset päätökset lähtökohtaisesti tunnustetaan sellaisenaan myös toisissa EU-maissa. Tämä on minusta vahvimpia osoituksia integraation syvyydestä ja keskinäisestä luottamuksesta. Luottamuksen horjuminen nakertaa koko integraation perustaa.

Otetaan esimerkiksi yhdessä EU-maassa vakavaan rikokseen syyllistyneen tai siitä epäillyn henkilön pidättäminen tai luovuttaminen toisessa EU-maassa. Ennen eurooppalaista pidätysmääräystä henkilön luovuttamiseen kului yli vuosi, kun nyt EU-maiden kesken menettelyn keston osalta puhutaan enää viikoista. Toinen esimerkki: Bryssel I – sisämarkkinoilla toimivien yritysten kannalta olennaista on, että yhdessä valtiossa annetut tuomiot saadaan yksinkertaisesti täytäntöön toisessakin jäsenvaltiossa.

Suorat yhteydet ja nopea toiminta edellyttää suurta luottamusta EU-maiden välillä. Yhteistyöstä voi kieltäytyä vain tietyn rajatuin perustein. Jos luottamus horjuu, on riskinä se, että kieltäytymisperusteita tarvitaan lisää tai että tarvitaan lisää muita takeita siitä, että luottamus on perusteltua. Yhteisen lainsäädännön idea, yhteistyön sujuvoittaminen, heikkenee.

Puhe yhteisistä arvoista ja yhteisestä arvopohjasta ei ole pelkkää symboliikkaa, vaan eurooppalaisen integraation kovaa ydintä.

Suhtaudun siksi erittäin vakavasti siihen, että komissio joutui heinäkuun viimeisinä päivinä toteamaan, että Puolan uusi tuomioistuinlainsäädäntö herättää vakavaa huolta oikeuslaitoksen riippumattomuudesta ja merkittävästi pahentaa oikeusvaltioon kohdistuvaa järjestelmätason uhkaa. Saman viestin antoivat kesällä EU-maiden korkeimpien oikeuksien presidentit. Euroopan neuvosto ja Venetsian komissio ovat myös esittäneet huoliaan EU-maissa tapahtuvista taka-askelista.

Suomen tulee olla aktiivinen toimija oikeusvaltioperiaatteen puolustajana EU-keskusteluissa. Pidän tärkeänä, että Suomi varautuu tarvittaessa puolustamaan oikeusvaltioperiaatetta EU:ssa myös aiemmin käyttämättömillä keinoilla.

Suomi on väsymättä ajanut EU:ssa aloitteita, jotka vahvistavat rakenteita, joiden puitteissa EU:ssa voidaan näitä kysymyksiä käsitellä. Suomi antaa täyden tuen komission toimille ja EU:n oikeusvaltiomekanismille. Olemme myös olleet varmistamassa, että jäsenvaltiot käyvät säännönmukaisesti oikeusvaltiokeskustelua neuvoston puitteissa. EU:n tulee myös jatkaa valmisteluja sen liittymiseksi Euroopan ihmisoikeussopimukseen. EU:n tulee vahvistaa EU:n perusoikeusviraston toimintamahdollisuuksia. EU:n tulee jyrkästi vastustaa korruptiota ja EU:n tulee instituutiona toimia avoimesti, riippumattomasti ja hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti.

Tavoitteemme Suomesta maailman parhaana oikeusvaltiona ei täyty ilman aktiivista toimintaa sen puolesta, että Euroopan unioni on vahvojen oikeusvaltioiden unioni ja että oikeusvaltiokehitys lähialueillamme on vakaata.

Hyvät kuulijat,

Oikeusvaltioon kuuluu olennaisena osana lain noudattaminen. Sata vuotta sitten, maamme itsenäistymispyrkimyksien aikana suomalaiset vetosivat voimassaolevaan lainsäädäntöön ja velvoitteeseen sen noudattamisesta. Tämä laillisuuden korostaminen piti kansakuntaamme yhtenäisenä ja auttoi tiellä kohti itsenäisyyttä. Myöhemmin rakennettiin yhteistä ymmärrystä siitä, että yhteiskuntaa kehitetään rauhanomaisen demokratian. Vuonna 1919 oikeusvaltioperiaate tuli hallitusmuotoon, myöhemmin sama on toistunut kansainvälisten sopimusten ja perustuslainuudistusten kautta. Oman käden oikeus ja sääntöihin perustumaton mielivaltaisuus on haluttu määrätietoisesti kitkeä Suomesta pois – niin kansalaisten kuin myös viranomaisen toiminnasta.

Oikeusvaltioperiaate on 100 vuotta myöhemmin keskiössä niin kotimaassa kuin myös kansainvälisesti. Oikeusvaltiossa keskeistä on se, että kunkin toimivaltaisen viranomaisen tekemiä ratkaisuja kunnioitetaan. Järjestäytynyt oikeusvaltio rakentuu sen periaatteen varaan, että kansanvaltaisesti valittu lainsäätäjä keskittyy lakien säätämiseen, viranomainen toimeenpanovallassa soveltamiseen ja tuomioistuinlaitoksessa tulkitsemiseen.

Perustuslakivaliokunta toimii Suomessa lakien perustuslainmukaisuuden ja ihmisoikeussopimuksien arvioijana ja tuomioistuimet lakien tulkitsijoina. Perustuslakivaliokunta päättää, täyttääkö lakiesitys perus- ja ihmisoikeuksien vaatimukset. Tämä arviointi tehdään järjestelmällisesti ja huolellisesti. Ei toreilla huutoäänestyksellä.

Oikeusvaltion periaatteiden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että tuomioistuinten toimivaltaa ei lähdetä kyseenalaistamaan, vaan asioita muutetaan vaalien ja eduskunnan kautta. Oikeutta ei saa ottaa omiin käsiin.

Viranomaisten toimivallan kunnioittaminen on ollut suomalaisen yhteiskunnan peruspilareita ja jatkossakin tulee pitää kiinni siitä, että epäoikeudenmukaiseksi mielletyn lainsäädännön muuttaminen tapahtuu demokraattisen prosessin kautta, eikä tuomioistuinten lainvoimaisia ratkaisuja kyseenalaistaen.

Jos lähdemme kyseenalaistamaan, olemme vaarallisella tiellä. Suomen juhlavuonna on jokaisen syytä pitää horjumatta kiinni demokratian ja oikeusvaltion syvimmistä periaatteista.

Hyvät kuulijat,

Lopuksi haluan nostaa esiin yhden tärkeän seikan, joka ei ole päässyt riittäviin oikeuksiinsa julkisessa keskustelussa. Oikeusvaltion ja oikeusjärjestelmän tehokas ja luotettava toimivuus on taloudellinen kilpailukykytekijä. Yritysjohdolle tehdyn selvityksen mukaan sitä pidetään tärkeänä asiana, kun arvioidaan Suomen houkuttelevuutta yritystoiminnalle. Vakaa oikeusvaltio on yksi tärkeimmistä kilpailutekijöistä.

Esimerkiksi tehokas ja laadukas tuomioistuin, lain mukaan toimiva yhteiskunta ja selkeät ja avoimet pelisäännöt luovat kaivattua ennustettavuutta investoinneille ja kasvulle. Oikeusvaltion ja oikeusjärjestelmän rooli taloudellisen vaurauden perustana tarvitsee tulevina vuosina suuremman huomion myös hallitukselta ja eduskunnalta. Oikeusvaltiolla on perusarvonsa lisäksi tärkeä merkitys Suomen taloudelliselle menestykselle.

Hyvä seminaariyleisö,

Näillä sanoilla avaan Suomen juhlavuoden yhden tärkeimmistä seminaareista. Toivon, että tämä seminaari virittää yhä vahvemman keskustelun siitä, miten Suomi voi olla maailman parhaiden oikeusvaltioiden joukossa myös jatkossa.