Hyppää sisältöön
Media

Oikeusministeri Antti Häkkäsen puhe valtakunnallisessa Demokratiapäivässä Kuntatalolla 9.10.2018

oikeusministeriö
Julkaisuajankohta 9.10.2018 14.24
Puhe

Arvoisa presidentti Tarja Halonen, professori Kallioniemi, hyvät kuulijat, bästa åhörare,

Tämän valtakunnallisen Demokratiapäivän teemat, luottamus ja valta tulevaisuuden kunnassa ja maakunnassa, ovat äärimmäisen ajankohtaisia niin paikallisesti kuin globaalilla tasolla. Luottamus on yksi toimivan demokratian ja oikeusvaltion perustekijöitä, joka kytkeytyy läheisesti myös perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen.

Minulla on hetkisen kuluttua ilo ja kunnia jakaa oikeusministeriön Demokratiapalkinto yhdessä presidentti Tarja Halosen ja professori Arto Kallioniemen kanssa. Palkinnon teemaksi on tänä vuonna valittu demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus. Ennen kuin julkistamme palkinnon saajat, haluan sanoa muutaman sanan demokratiasta, luottamuksesta ja ihmisoikeuksista.

Tänä vuonna vietetään YK:n ihmisoikeusjulistuksen 70-vuotisjuhlavuotta. Julistuksen sisältö on edelleen hyvin ajankohtainen ja sen toteuttaminen edellyttää ihmisoikeuksien väsymätöntä puolustamista ja aktiivista edistämistä. Toimintaympäristön muuttuessa menetelmiä pitää kehittää. Oikeuksien toteutuminen edellyttää, että niin kansalaisilla kuin julkisilla toimijoilla on riittävästi tietoa perus- ja ihmisoikeuksista sekä mahdollisuuksista vedota näihin oikeuksiin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää nuoriin. YK:n ihmisoikeusneuvoston syyskuussa hyväksymän päätöslauselman mukaan YK:n ihmisoikeuskasvatuksen maailmanohjelman neljännen vaiheen kohderyhmäksi onkin valittu nimenomaan nuoret. Päätöslauselmassa YK:n jäsenvaltioita kannustetaan edistämään tulevina vuosina erityisesti nuorten ihmisoikeuskasvatusta.

Viimeaikaisissa tutkimuksissa on noussut esiin huoli suomalaisten, erityisesti nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen eriytymisestä. Se on ilmiö, joka voi pitkällä aikavälillä rapauttaa yhteiskunnallista luottamusta. Luottamus on keskeinen yhteiskuntaa koossapitävä voima, joka luo pohjaa sosiaaliselle koheesiolle. Tutkimusten mukaan muun muassa henkilön ikä, koulutustausta ja tulotaso ovat yhteydessä osallisuuteen, esimerkiksi siihen, miten aktiivisesti ihmiset äänestävät. Koulutus, tulotaso ja ammattiasema ovat yhteydessä myös ihmisten kokemuk­siin siitä, missä määrin heillä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa itseään koskevaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Hyväosaiset osal­listuvat keskimääräistä aktiivisemmin. He myös arvioivat muita myönteisemmin omia vaikutusmahdol­lisuuksiaan.

Suomalaisen demokratian tunnettuja vahvuuksia ovat vapaa kansalaisyhteiskunta, korkea sivistystaso, vähäinen korruptio, sukupuolten välinen tasa-arvo ja yhteiskunnallinen luottamus. Pitkään kehitetty täsmälääke luottamuksen vahvistamisessa ja mahdollisuuksien tasa-arvossa on suomalainen peruskoulu. Ilmainen ja kaikille kuuluva peruskoulu. Jokaisella lapsella on Suomessa oikeus saada hyvät eväät elämälle ja omien unelmien saavuttamiselle maailman parhaasta koulusta ponnistaen. Vankempaa peruskiveä demokraattiselle yhteiskunnalle on vaikea kuvitella.

Toimivan demokratian ylläpitäminen sekä perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen vaativat jatkuvaa ja määrätietoista työtä. Poistamalla osallistumisen esteitä ja vahvistamalla kaikkien väestöryhmien osal­lisuutta voimme vähentää eriarvoisuutta. Osallistumismahdollisuuksia ja hallinnon palveluja on kehitettävä kansalaislähtöisesti. Uudet osallistumisen muodot –  kuten kansalaisaloite – ovat tutkimusten mukaan lisänneet kiinnostusta yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja tyytyväisyyttä demokratian toimivuuteen. Teknologioiden kehittyessä meille syntyy jatkuvasti uusia mahdollisuuksia lisätä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia niin paikallisella tasolla ja alueellisesti kuin kansallisella tasolla ja kansainvälisestikin. Digitalisaation edetessä on kuitenkin huolehdittava siitä, että osallistumistavat ovat helppoja ja välineet kaikille saatavilla. Huipputeknologiaan perustuvat uudet tavat vaikuttaa pitää rakentaa kaikille ymmärrettäviksi.

Valtion tehtävänä on varmistaa perus- ja ihmisoikeuksien yhdenvertainen toteutuminen käytännössä. Tämä edellyttää aktiivisia toimenpiteitä ja kaikkien väestöryhmien huomioimista. Syrjäytymistä ja eriarvoistumista voidaan ehkäistä huolehtimalla eniten tukea tarvitsevien ryhmien oikeuksista. Oikeusministeriön tulevaisuuskatsauksessa on linjattu, että perus- ja ihmisoikeuksien huomioimista lainvalmistelussa vahvistetaan. Tavoitteena on myös parantaa viranomaisten osaamista perus- ja ihmisoikeusasioissa.

Hyvät kuulijat,

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus ovat olleet tämän hallituskauden painopisteitä. Myös Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan tavoitteisiin kuuluu avoimuuden ja osallisuuden lisääminen. Kansainväliset ihmisoikeuselimet ovat tuoneet esille, että opetusmenetelmien tulee rohkaista kriittiseen ajatteluun ja luoda osallistava oppimisympäristö, joka perustuu suvaitsevuuteen ja syrjimättömyyteen. Näinä valeuutisten ja vihapuheen aikoina kriittisen ajattelun taitoja tarvitsevat sekä nuoret että aikuiset. Valeuutisten vaikutuksen pienentämisessä keskeistä on hyvä medialukutaito ja lähdekritiikki. Kyky ajatella itsenäisesti ja kriittisesti tuleekin oppia jo peruskoulussa. Medialukutaito ja lähdekritiikki ovat äärimmäisen tärkeä osa näitä taitoja nyt ja tulevaisuudessa. Näiden taitojen varaan voi rakentaa ja niitä voi kehittää edelleen niin jatko-opinnoissa, työyhteisössä, kuin muutenkin elämässä. Nämä taidot vahvistavat myös demokratiaa ja ihmisoikeuksia.

Oikeusministeriö on tänä vuonna käynnistänyt hankkeen, joka kokoaa yhteen ja koordinoi valtioneuvoston linjaamia toimenpiteitä nuorten osallisuuden edistämiseksi sekä demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen kehittämiseksi. Osana hanketta Helsingin yliopisto muun muassa kartoittaa opettajille soveltuvat demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta käsittelevät materiaalit sekä kehittää opettajille suunnatun verkkokurssin demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksesta. Hankkeessa myös vahvistetaan nuorten yhdenvertaiseen osallisuuteen liittyvää toimintaa sekä tehdään nuorten osallisuuden edistämiseen liittyviä kokeiluja. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä eri hallinnonalojen viranomaisten, nuorisoalan osaamiskeskusten, korkeakoulujen ja kansalaisjärjestöjen kanssa.

Arvoisa yleisö,

Oikeusministeriön Demokratiapalkinto jaetaan nyt viidettä kertaa. Valtioneuvoston linjauksia noudatellen valitsimme palkinnon teemaksi tänä vuonna demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen. Demokratiapalkinnon avulla haluamme nostaa esiin kansalaisyhteiskunnan hyviä käytäntöjä sekä kiittää demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen parissa työskenteleviä toimijoita. Palkinto myönnetään siis nimenomaan kansalaisyhteiskunnan toimijoille.

YK ja Euroopan neuvosto ovat määritelleet demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen yleiset tavoitteet. Demokratiapalkinnon yhteydessä tarkoitamme demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksella sellaista koulutusta tai muuta toimintaa, joka pyrkii antamaan ihmisille valmiuksia kehittää omia asenteitaan ja toimintatapojaan ihmisoikeusmyönteisen kulttuurin vahvistamiseksi. Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus tarjoaa ihmisille mahdollisuuden oppia kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja perusvapauksia maailmanlaajuisesti sekä käyttämään demokraattisia oikeuksiaan yhteiskunnassa monimuotoisuutta arvostaen. Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksella voidaan lisäksi tukea ihmisiä heidän pyrkimyksissään osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta edistävällä tavalla.

Pyysimme ehdotuksia palkinnonsaajiksi avoimella verkkokyselyllä otakantaa.fi-palvelussa ja määräaikaan mennessä saimme yhteensä 31 ehdotusta. Ehdotukset kävi läpi asiantuntijaryhmä, johon kuuluivat oikeusministeriön lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion nuorisoneuvosto, Opetushallitus, Ihmisoikeuskeskus sekä Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto. Asiantuntijaryhmän tekemän esikarsinnan perusteella 17 palkinnon kriteerit täyttänyttä ehdotusta eteni palkintoraadille, johon kuuluvat presidentti Tarja Halonen ja Helsingin yliopiston professori Arto Kallioniemi. Ehdotuksissa kuvailtiin useita erinomaisia toimintatapoja, jotka omalta osaltaan tukevat demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tavoitteita. Palkintoraati on valinnut näiden erittäin tasokkaiden ehdotusten joukosta kaksi kansalaisyhteiskunnan toimijaa, joiden kesken oikeusministeriön 10 000 euron Demokratiapalkinto tänä vuonna jaetaan.

Pyydänkin nyt lavalle kanssani palkintoraadin jäsenet: kunnianarvoisa presidentti Tarja Halonen sekä professori Arto Kallioniemi, olkaa hyvät!

Antti Häkkänen
Sivun alkuun