Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta tiedottaa:
Valtionavustusleikkausten vaikutukset kansalaisyhteiskuntaan ja demokratiaan on arvioitava
Kansalaisjärjestöjen mukaan hallitusohjelmassa suunnitellut valtionavustusleikkaukset heikentävät ihmisten hyvinvointia, mikä voi rasittaa valtiontaloutta entisestään. Valtionavustusleikkausten kohdentumisesta ja niiden arvioiduista vaikutuksista tarvitaan lisää tietoa. Jo nyt on selvää, että suunnitellut leikkaukset uhkaavat rapauttaa vapaaehtoistoimintaa ja heikentää demokratiaa.
Autonomiset ja elinvoimaiset järjestöt ovat keskeinen osa toimivaa demokratiaa. Ne edistävät ihmisten hyvinvointia, lisäävät luottamusta ja vahvistavat resilienssiä eli kriisinkestävyyttä. Järjestöjä tarvitaan sekä harvaan asutuilla alueilla että kaupungeissa, ja kotimaisen toiminnan lisäksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Järjestöt eroavat toisistaan monin eri tavoin, mikä vaikuttaa siihen, kuinka julkisen hallinnon ja talouden kehittämisen toimet vaikuttavat niiden toimintaan.
Valtionavustusten tasoa alennetaan asteittain kuluvalla hallituskaudella julkisen talouden vahvistamiseksi. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta (KANE) selvitti järjestöiltä, miten ne ennakoivat suunniteltujen valtionavustusleikkausten näkyvän toimialoillaan.
Järjestöt joutuvat äkkijarrutukseen
Järjestöjen mukaan valtionavustusleikkaukset tarkoittavat ensin muutoksia järjestöjen toiminnassa, sen jälkeen niiden toiminnan piirissä olevien ihmisten arjessa. Järjestöt varautuvat sopeuttamaan toimintaansa, mikä näkyy esimerkiksi henkilöstöresurssien ja kansainvälisen yhteistyön vähenemisenä tai varovaisuutena aloittaa mitään uutta. Kuntien ja hyvinvointialueiden heikko taloustilanne voi vähentää järjestöjen tukea entisestään.
Järjestöt ovat valmiita uudistumaan, mutta toivovat hallinnon toimilta ennakoitavuutta. Järjestöt kokevat, että julkisen hallinnon ohjaus on lisääntynyt ja järjestöjä koskevat vaatimukset ja velvollisuudet kasvaneet.
– Valtionavustusleikkaukset vaikuttavat järjestöihin nopeasti, eikä kaikilla järjestöillä ole yhtä hyvät valmiudet reagoida muuttuvaan tilanteeseen. Kansalaisjärjestötoiminta uhkaa näivettyä ja demokratia heikentyä valtionavustusleikkausten ja byrokratian lisääntymisen yhteisvaikutuksena, kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan puheenjohtaja, Suomen Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto summaa järjestöjen huolia.
Pidetään huolta vapaaehtoistoiminnasta
Järjestöt kysyvät, ymmärretäänkö, minkä hinnan hyvinvointiyhteiskunta maksaa siitä, että haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset ovat vaarassa unohtua tai harrastusmahdollisuudet vähentyä. Järjestöt ovat erityisen huolissaan vapaaehtoistoiminnasta, jonka tukirakenteita leikkaukset uhkaavat romuttaa. Järjestöjen toiminnassa syntyvälle osallisuudelle, tiedolle ja yhteisöllisyydelle on erityinen tarve tässä ajassa.
– Valtionavustusleikkausten välittömistä ja välillisistä vaikutuksista ei tiedetä vielä riittävästi eikä riittävän kauaskantoisesti. Jos kansalaisjärjestöjen ketterä ja ennaltaehkäisevä toiminta menetetään, seuraavissa kehysriihissä etsitään lisää miljardisäästöjä, mikä on pois ihmisten hyvinvoinnista ja yhteiskunnan kriisinkestävyydestä. Siksi hallituksen on otettava vaikutusten arviointi keskeiseksi osaksi julkisen talouden suunnitelmaa 2025–2028 ja sen seurantaa, Susiluoto vaatii.
Vapaaehtoistoiminnan arvo oli Kansalaisareena ry:n laskelman mukaan 3,2 miljardia euroa viime vuonna. Järjestöjen mielestä sen arvoa voitaisiin kasvattaa entisestään yleisavustuksia myöntämällä.
Lisätietoja:
Neuvottelukunnan puheenjohtaja, Suomen Olympiakomitean toiminnanjohtaja Taina Susiluoto, puh. 050 331 9832, [email protected]
Neuvottelukunnan pääsihteeri Liisa Männistö, oikeusministeriö, puh. 0295 150 231, [email protected]
Oikeusministeriön yhteydessä toimiva kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE edistää hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta sekä kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä.
Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta oikeusministeriön verkkosivuilla