Aserikoslainsäädännön uudistus

Uudistuksen taustalla ovat erityisesti hallitusohjelmakirjaukset. Hallitusohjelmaa tehtäessä haluttiin sitoutua vakavan rikollisuuden vastaisiin vaikuttaviin toimenpiteisiin. Erityisesti tämä koskee järjestäytynyttä rikollisuutta. 

Kysymys on ihmisten hengen ja terveyden suojaamisen kannalta keskeisestä rikosoikeudellisesta sääntelystä, jonka asianmukaisuudesta on huolehdittava niin sääntelyn kattavuuden kuin rangaistustasojenkin suhteen. Tämä koskee erityisesti luvattomia ja rikollisessa käytössä olevia tai sellaiseen käyttöön mahdollisesti päätyviä aseita. Lainsäädäntömuutosten arvioidaan vaikuttavan rikoksia estävästi. 

Lainsäädäntömuutoksia tukevat aserikollisuuden tilannekuva ja kehitysnäkymät sekä niihin liittyvä tarve puuttua tuntuvasti aserikollisuuteen ja estää sitä. Huomioon otettavia seikkoja ovat esimerkiksi aserikollisuuden liittyminen aikaisempaa enemmän vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen, ampuma-aserikollisuuden kansainvälistyminen, ampuma-aseiden pimeä verkkokauppa, ampuma-aseiden 3D-tulostaminen sekä riski aseiden kulkeutumisesta Suomeen Ukrainan sodasta. Vakavien henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten sekä ryöstörikosten tekovälineinä merkityksellisiä ovat vaaralliset esineet ja toisen vakavaan vahingoittamiseen soveltuvat esineet. 

Aserikossääntelyn ajanmukaisuutta ei ollut myöskään tarkasteltu pitkään aikaan. Ampuma-aseita koskevia rangaistussäännöksiä ei ollut mainittavasti muutettu 90-luvun lopun jälkeen. Vaarallisia esineitä ja toisen vakavaan vahingoittamiseen soveltuvia esineitä koskevat rangaistussäännökset olivat tämän vuosituhannen alkuvuosilta. 

Näiden lainsäädäntömuutosten taustalla ovat hallitusohjelmakirjaukset. Huomioon on otettu aserikollisuuden yleiskuva ja kehitysnäkymät sekä ampuma-aserikollisuuden yleisesti vaarallinen luonne. Käsitys ampuma-aserikollisuuden paheksuttavuudesta on rikollisuuden luonteen muuttumisen vuoksi muuttunut. Tavoitteena on merkittävästi estää ampuma-aserikoksia ja ampuma-aseilla tehtäviä rikoksia. 

Ampuma-aseiden käyttöön liittyvän varautumisen arvioidaan lisääntyneen erityisesti vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden toimijoiden keskuudessa. Luvatonta ampuma-asetta mukanaan pitävä on vähintäänkin varautunut turvautumaan väkivaltaan ampuma-asetta käyttäen tai se voi jossakin tilanteessa olla jopa hänen tarkoituksenaan, vaikka käytön tarkoitus ei olisikaan vielä tarkasti selvillä. Tällaista tekoa voidaan pitää erityisen paheksuttavana ja vaaraa ilmentävänä tekona. Yleisellä paikalla tapahtuva ampuma-aseen käyttö voi kohdistua täysin ulkopuolisiin henkilöihin. 

Törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistuksen korottaminen koskee myös niitä tekoja, jotka jo nykyisin ovat rangaistavia törkeänä ampuma-aserikoksena. Nekin ovat vakaviksi katsottavia (esimerkiksi rikoksen kohdistuminen erityisen vaaralliseen ampuma-aseeseen, huomattavan taloudellisen hyödyn tavoittelu ja rikoksen tekeminen erityisen suunnitelmallisesti) ja voivat edistää laajamittaista rikollisuutta ja yksittäistapauksissa vakavan rikoksen tekemistä. 

Teon katsominen törkeäksi ampuma-aserikokseksi edellyttää edelleen sitä, että teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Tämä tarkoittaa sitä, että tapauskohtaista harkintaa on sen suhteen, katsotaanko teko ampuma-aserikokseksi vai törkeäksi ampuma-aserikokseksi. Kokonaisarvostelulla voidaan turvata se, että yksittäistapauksissa ei päädytä teko-olosuhteet huomioon ottaen kohtuuttomiin lopputuloksiin.

Ampuma-aseen käsittelyrikoksessa henkilö pitää hallussaan ampuma-asetta tai kaikkia sen kokoamiseen tarvittavia osia tai  lainaa tai luovuttaa ampuma-aseen tai kaikki sen kokoamiseen tarvittavat osat toiselle olosuhteissa, joissa ase on omiaan päätymään vakavan rikoksen tekemiseen tai eräiden terrorismiin liittyvien rikosten tekemiseen. Vakavaksi rikokseksi katsotaan rikos, jonka ankarin rangaistus on neljän vuoden vankeusrangaistus. Ampuma-aseen tai kaikkien sen kokoamiseen tarvittavien osien lainaaminen tai luovuttaminen järjestäytyneelle rikollisryhmälle katsotaan aina ampuma-aseen käsittelyrikokseksi olosuhteista riippumatta, mikä tarkoittaa sitä, että tällainen teko tulee nykyistä laajemmin ja ankarammin rangaistavaksi.    

Uusi pykälä on erityisesti kohdistettu järjestäytyneissä rikollisryhmissä tapahtuvaa toimintaa vastaan. Ampuma-aseen käsittelyrikoksen rangaistavaksi säätämisellä on näin ollen kytkentä järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaan hallitusohjelmakirjaukseen. Pyrkimyksenä on varmistaa lainsäädännön kattavuus, mikä on erittäin tärkeää, kun kyseessä on ihmisten henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten estäminen. Sääntelyn kattavuuden kannalta ei ole katsottu riittäväksi sitä, että rangaistavaa jo on esimerkiksi tiettyjen rikosten valmistelu.

Lainsäädäntömuutoksilla puututaan erityisesti vaaraa aiheuttavaan toimintaan sekä laittomiin aseisiin järjestäytyneen ja muun vakavan rikollisuuden piirissä. Metsästäjiä tai muita aseharrastajia koskevaa sääntelyä ei ole muutettu ankarampaan suuntaan, mikä selvästi ilmenee lainsäädännön perusteluista. 

Jos henkilöllä on lupa ampuma-aseeseen, mutta hän pitää sitä mukanaan yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa ilman ampuma-aselaissa tarkoitettua hyväksyttävää syytä (esimerkiksi ampumaradalle tai metsästämään meneminen) tai lupaehtojen vastaisesti, hän nykylainsäädännön mukaisesti syyllistyy ampuma-aserikokseen. 

Rangaistukseen ei tuomita esimerkiksi kuljettajaa, joka on kuljettamassa kulkuneuvossa henkilöä, jolla on lupa ampuma-aseeseen. 

Luvattoman ampuma-aseen mukana pitämisen tilanteissa on törkeään ampuma-aserikokseen liittyvässä kokonaisarvioinnissa kiinnitettävä huomiota ampuma-aseen mukana pitämisen tarkoitukseen. Erityistä merkitystä kokonaisarvioinnissa on sillä oikeushyviin kohdistuvalla vaaralla, jota asetta mukanaan pitävän teko edustaa. Mukana pitämisen hyväksyttävä syy (esimerkiksi ampumaradalle tai metsästämään meneminen) on kokonaisarvioinnissa katsottava lieventäväksi seikaksi.

Kysymyksessä ovat hallinnollisten velvoitteiden rikkomisiksi luonnehdittavat teot, joita voidaan lähtökohtaisesti pitää ampuma-aserikosta lievempinä tekoina.  

Tämän muutoksen vastapainoksi lievän ampuma-aserikoksen sääntely muuttuu niin, että teosta voidaan tuomita myös enintään kuuden kuukauden vankeusrangaistus. Nykyisin lievästä ampuma-aserikoksesta voidaan määrätä vain sakkoa.  

Vankeusrangaistus tulee kysymykseen esimerkiksi tilanteissa, joissa teko koskee useita ampuma-aseita tai joissa tekijään on perusteltua kohdistaa tavanomaista voimakkaampi moitearvostelu esimerkiksi taloudellisen hyödyn tavoittelun tai rikoksen suunnitelmallisuuden vuoksi tai sen takia, että hänen tekonsa liittyy järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan.

Yleisesti ottaen ampuma-aserikoksia koskevat rangaistusasteikot ovat noissa valtioissa osittain Suomea ankarampia. Se koskee muun muassa Ruotsia. Tämä on tilanne myös uudistuksen jälkeen. 

Rangaistusasteikkovertailuista ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä erityisesti sen vuoksi, että asteikot ovat kansalliseen rangaistusjärjestelmään kiinnittyneitä ja siinä järjestelmässä muiden rikosten rangaistusasteikkoihin suhteutettuja. Sääntelyn sisältöön voivat vaikuttaa myös kansalliset rikollisuustilanteet ja sääntelyn historiallinen tausta. 

Vertailuvaltioiden lainsäädännöistä on joka tapauksessa tehtävissä sellainen johtopäätös, että tarvittaessa ankarat rangaistukset mahdollistava rikoslainsäädäntö nähdään keinoksi torjua ampuma-aserikollisuutta ja erityisesti järjestäytynyttä rikollisuutta.

Vaaralliset esineet ovat esineitä, joiden käyttötarkoitus on nimenomaisesti toisen henkilön vahingoittaminen (esimerkiksi nyrkkiraudat, stiletit ja jousipatukat).

Toisen vakavaan vahingoittamiseen soveltuvia esineitä ovat esineet, joilla on myös laillinen käyttötarkoitus (esimerkiksi teräaseet, ketjut, jouset, pesäpallomailat ja ilma-aseet). Sellaisten esineiden hallussapito yleisellä paikalla on rangaistavaa, jos hallussapito ei ole työtehtävän tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi tarpeen.

Lainsäädäntömuutoksista ja erityisesti törkeää ampuma-aserikosta koskevista muutoksista aiheutuu merkittävä vankiluvun kasvu. Vuosittaiseksi vankiluvun lisäykseksi on arvioitu vuodesta 2027 lähtien 192 vankia, mikä merkitsee vuosittaista 23 miljoonan euron lisäkustannusta Rikosseuraamuslaitokselle. Vuonna 2026 vaikutukset ovat vielä puolet mainituista määristä. Lisäksi tulee kertaluonteinen vankipaikkojen perustamiskustannus 8,1 miljoonaa euroa. 

Vankiluvun lisäykseen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin on varauduttu talousarviosuunnittelussa. Sama koskee vähäisempiä rikosprosessia koskevia kustannuksia

Muistakin rikoslainsäädäntöä koskevista lainsäädäntömuutoksista aiheutuu tarve turvata vankipaikkojen riittävyys. Hallitusohjelmaan perustuen huolehditaan siitä, että vankilaverkosto on riittävän laaja ja että vankipaikkoja on riittävästi. Parhaillaan on käynnissä useita vankilahankkeita, jotka tulevat lisäämään vankipaikkoja, purkamaan yliasutusta ja mahdollistamaan uusien vankien sijoittamisen.