Suomen liittyminen Pohjois-Atlantin liitossa toimivien kolmansien valtioiden edustustojen ja edustajien asemasta tehtyyn sopimukseen
UM007:00/2023 Kehittäminen
Suomesta tuli Pohjois-Atlantin liiton (Nato) jäsen 4.4.2023. Suomen Nato-jäsenyys edellyttää, että Suomi sitoutuu Pohjois-Atlantin sopimuksen lisäksi myös muihin Naton sopimuksiin, joista yksi on sopimus Pohjois-Atlantin liitossa toimivien kolmansien valtioiden edustustojen ja edustajien asemasta (ns. Brysselin sopimus).
Hankkeen perustiedot Päättynyt
Hankenumero UM007:00/2023
Asianumerot VN/16756/2023
Asettaja ulkoministeriö
Hankkeen vaihe Valmistunut
Toimikausi/aikataulu 31.5.2023 – 30.11.2023
Asettamispäivä
Yhteyshenkilö
Annika Naskila, Lainsäädäntöneuvos
puh. +358 295 351 157
[email protected]
Yhteyshenkilö
Kaija Suvanto, Lainsäädäntöneuvos
puh. +358 295 351 159
[email protected]
Tavoitteet ja tuotokset
Tavoite on, että Suomi liittyy sopimukseen vuoden 2023 aikana.
Lähtökohdat
Brysselin sopimus allekirjoitettiin Brysselissä 14.9.1994 ja se tuli kansainvälisesti voimaan 28.3.1998, kun kaksi allekirjoittajavaltioita, mukaan lukien Belgia, jonka alueella Natolla on päätoimipaikka, olivat tallettaneet ratifioimiskirjansa.
Brysselin sopimuksessa määrätään Natossa toimivien kolmansien valtioiden edustustojen ja niiden henkilöstön jäsenien erioikeuksista ja vapauksista. Sen nojalla Nato-edustustoille myönnetään diplomaattisen edustuston asema. Sopimuksessa taatut erioikeudet ja vapaudet myönnetään vain Belgian alueella.
Sopimuksen 3 artiklan mukaan sopimus on avoinna allekirjoittamista varten Pohjois-Atlantin liiton jäsenvaltioille, ja se ratifioidaan tai hyväksytään. Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan Belgian kuningaskunnan hallituksen huostaan. Sopimuksen kansainvälisen voimaantulon jälkeen sopimus tulee kunkin muun allekirjoittajavaltion osalta voimaan kyseisen valtion ratifioimis- tai hyväksymiskirjan tallettamispäivänä.
Suomen Nato-liittymistä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 315/2022 vp) on katsottu, että koska Brysselin sopimuksessa määrätyt erioikeudet ja vapaudet myönnetään vain Belgian alueella, sopimus ei sisällä lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä eikä muutoinkaan edellytä eduskunnan hyväksyntää. Näin ollen Brysselin sopimukseen liittymisestä päättäisi tasavallan presidentti ja sen määräykset saatetaan voimaan valtioneuvoston asetuksella.
Brysselin sopimuksessa määrätään Natossa toimivien kolmansien valtioiden edustustojen ja niiden henkilöstön jäsenien erioikeuksista ja vapauksista.
Sopimus oli lausuntokierroksella 8.6.-29.9.2024.
Tasavallan presidentti myönsi sopimusta koskevat allekirjoitusvaltuudet ja hyväksyi sopimuksen 17.11.2023. Sopimus tuli Suomen osalta kansainvälisesti voimaan, kun Suomi talletti sopimusta koskevan hyväksymiskirjansa tallettajana toimivalle Belgian hallitukselle. Sopimus tuli kansallisesti voimaan valtioneuvoston asetuksella (1053/2023) 30.11.2023.
Lausuntokierros
8.6.2023 – 29.9.2023 Lausuntokierros
Lausuntokierros
8.6.2023 – 29.9.2023 Lausuntokierros
Lausuntomenettely
Oikeuskanslerinviraston lausunto PDF
18.9.2023 Oikeuskanslerin virasto
Muut asiakirjat ja muistiot
Brysselin sopimus englanniksi PDF
8.6.2023
Brysselin sopimus suomeksi PDF
8.6.2023
Brysselin sopimus ruotsiksi PDF
8.6.2023
Ryhmittelemättömät
Henkilö
Rooli, Toimikausi
Naskila, Annika
Lainsäädäntöneuvos
ulkoministeriö
Rooli: Hankkeen yhteyshenkilö
31.5.2023 –
Suvanto, Kaija
Lainsäädäntöneuvos
ulkoministeriö
Rooli: Hankkeen yhteyshenkilö
31.5.2023 –
Säädösvalmistelu ja kehittäminen valtioneuvostossa
Ministeriöt toteuttavat hallitusohjelmaa, valmistelevat lakeja ja muita säädöksiä sekä vievät eteenpäin uudistuksia erilaisissa hankkeissa, työryhmissä ja toimielimissä.
Kaikkien ministeriöiden hankkeet löydät valtioneuvoston verkkosivuilta valtioneuvosto.fi/hankkeet