Viivästyskorkosäännökset ovat muuttuneet
Suomen Pankki on vastikään ilmoittanut, että heinäkuun alusta kuluvan vuoden loppuun asti viitekorko on 0,5 prosenttia ja lakisääteinen viivästyskorko joko 7,5 prosenttia tai 8,5 prosenttia. Toisin kuin aikaisemmin, lakisääteisiä viivästyskorkoja on siis nykyisin kahdenlaisia. Muutos liittyy EU:n maksuviivästysdirektiiviin, johon perustuvat lakimuutokset tulivat voimaan maaliskuussa 2013.
Lakisääteinen viivästyskorko on velkasuhteissa yleensä seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva viitekorko. Uutta on, että yritysten välisissä sekä yritysten ja hankintayksikköjen välisissä maksuissa, jotka suoritetaan vastikkeena tavarasta tai palvelusta, lakisääteinen viivästyskorko on yhtä prosenttiyksikköä korkeampi. Hankintayksikköjä ovat esimerkiksi valtion ja kuntien viranomaiset, kuntayhtymät, seurakunnat, valtion ja kuntien liikelaitokset sekä julkisoikeudelliset laitokset kuten Kela.
Yritysten välisissä suhteissa voidaan sopia joko alemmasta tai korkeammasta viivästyskorosta. Mikäli velallisena on hankintayksikkö, lakisääteistä alemmasta viivästyskorosta ei voida sopia.
Toinen keskeinen maksuviivästysdirektiivistä johtuva muutos on, että yrityksellä on myös oikeus periä velallisena olevalta toiselta yritykseltä taikka hankintayksiköltä 40 euron vakiokorvaus perintäkuluista, mikäli maksu on viivästynyt niin, että yrityksellä olisi oikeus viivästyskorkoon. Velkojana olevalla yrityksellä on oikeus saada mainittu korvaus, vaikka tosiasiallisia perintäkuluja ei olisi aiheutunut. Vakiokorvaus kannustaa suorittamaan maksut viimeistään eräpäivänä.
Lisätietoja:
erityisasiantuntija Riitta Haapasaari, puh. 02951 50139
sähköposti: [email protected]