Brexitin vaikutukset oikeusministeriön toimialalla

Iso-Britannia on ilmoittanut eroavansa EU:sta kesäkuussa 2016 järjestetyn kansanäänestyksen seurauksena.  Eron päivämäärästä ei ole tällä hetkellä varmuutta, sillä vaikka eroneuvotteluille EU:n perustamissopimuksessa määritelty kahden vuoden määräaika umpeutui 29.3.2019, on eropäivää siirretty Britannian pyynnöstä.

Tietoa ajankohtaisesta tilanteesta Britannian EU-eron osalta on valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla.

Riippumatta siitä, eroaako Britannia EU:sta sopimuksen kera vai ilman sitä, EU-maiden paikallisvaaleja ja Euroopan parlamentin (EP) vaaleja koskevia EU-säännöksiä ei sovelleta suhteessa Britanniaan eropäivän jälkeen. Paikallisvaalien osalta Britanniaan sovelletaan eron jälkeen kolmansia valtioita koskevaa kansallista sääntelyä, jonka mukaan Suomessa asuvilla Britannian kansalaisilla on vaalioikeus Suomen paikallisvaaleissa (kuntavaalit), kun heillä on ollut kotipaikka Suomessa kaksi vuotta. Vaaleista löytyy tietoa oikeusministeriön vaalisivustolta vaalit.fi.

Erosopimus ja sen vaikutukset

EU ja Britannian hallitus pääsivät marraskuun lopussa 2018 yhteisymmärrykseen erosopimuksen sisällöstä. Erosopimuksen voimaan tuleminen vaatii myös Euroopan parlamentin ja Britannian parlamentin hyväksynnät. Erosopimusluonnokseen ja EU:n neuvotteluasiakirjoihin voi tutustua komission nettisivuilla.

Jos erosopimus tulee voimaan, jatketaan lähes kaikkien EU-säännösten soveltamista ainakin vuoden 2020 loppuun asti erosopimukseen sisältyvien siirtymäaikasäännösten nojalla. Oikeusministeriön toimialalla tämä tarkoittaisi muun muassa, että siviili- ja rikosoikeudellinen yhteistyö jatkuisi siirtymäajalla kuten nykyisin. EU-säännöksiin pohjautuvat oikeudelliset prosessit hoidettaisiin nykysäännöin siirtymäajan loppuun asti, ja sen lopussa vireillä olevien prosessien loppuunsaattaminen tapahtuisi erosopimuksen säännösten nojalla. Lisäksi henkilötietojen vaihto olisi edelleen mahdollista EU:n ja Britannian välillä siirtymäajan loppuun asti samoin säännöin kuin ennen eropäivää.

Siirtymäajan jälkeistä aikaa silmällä pitäen EU:n ja Britannian välille on tarkoitus alkaa neuvotella heti eropäivän jälkeen tulevaa suhdetta koskevia sopimuksia tietyissä asioissa. Tällainen kysymys on esimerkiksi se, miten rikosoikeudellinen yhteistyö EU:n ja Britannian välillä järjestetään siirtymäkauden päätyttyä. Yhteistyö olisi joissain tilanteissa mahdollista siirtymäajan päätyttyä myös ilman tällaisia sopimuksia, siis jo nykyisin olemassa olevien kansainvälisten sopimusten nojalla.

Sopimuksettoman eron vaikutukset ja niihin varautuminen

On myös mahdollista, että erosopimusta ei saada voimaan, jolloin Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta.

Oikeudellinen yhteistyö

Sopimuksettoman eron tilanteessa Britannia ei olisi enää mukana EU:ssa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä, vaan asioiden käsittely siirtyisi hoidettavaksi muiden olemassa olevien kansainvälisten sopimusten nojalla. Tällöin ero saattaisi näkyä heti eron jälkeen käytännön tilanteissa esimerkiksi silloin, kun viranomaisten hoidettavana on perheoikeudellisia asioita, joilla on yhteys Britanniaan.

Viranomaisten välisessä yhteistyössä asiakirjojen tiedoksiannossa ja todistelun vastaanottamisessa sekä perheoikeudellisissa asioissa siirryttäisiin EU-lainsäädännön sijaan lähtökohtaisesti soveltamaan Haagin yksityisoikeuden konferenssin piirissä laadittuja yleissopimuksia (mm. Haagin vuoden 1965 tiedoksiantoja ja vuoden 1970 todisteiden vastaanottamista koskevat yleissopimukset sekä perheasioissa Haagin vuoden 1996 lastensuojelua koskeva yleissopimus ja Haagin vuoden 2007 elatusapujen perintää koskeva yleissopimus). Tällöin yhteistyö tapahtuisi sopimusten mukaisten keskusviranomaisten välityksellä. Suomessa keskusviranomaisena toimisi oikeusministeriö.

Yhteinen EU-lainsäädäntö on osa oikeudellista yhteistyötä. Lainsäädäntöä, jota sovelletaan vain jäsenvaltioiden välisissä suhteissa, ei enää eron jälkeen sovellettaisi suhteessa Britanniaan. Vastaajan ollessa Britanniasta, määräytyisi suomalaisen tuomioistuimen kansainvälinen toimivalta riita-asiassa, joka kuuluu Bryssel I -asetuksen soveltamisalaan, lähtökohtaisesti oikeudenkäymiskaaren 10 luvun mukaan. Konkurssiasiassa sovellettaisiin konkurssilain 7 luvun 1 §:n 2 momenttia. Britanniassa annettua riita-asiain tuomiota ei enää eropäivän jälkeen tunnustettaisi eikä pantaisi täytäntöön Suomessa. Sama koskisi maksukyvyttömyysasiassa annettua päätöstä.

Britannian ero EU:sta ilman sopimusta päättää myös vireillä olevissa rikosasioissa EU-lainsäädännön (kuten eurooppalaisen pidätysmääräyksen, tutkintamääräyksen ja ECRIS-rikosrekisteritiedonvaihdon) soveltamisen. Britannian kanssa siirryttäisiin Euroopan neuvoston sopimuksien ja lisäpöytäkirjojen soveltamiseen niin oikeusapupyynnöissä, tiedoksiannoissa kuin rikoksen johdosta tapahtuvassa luovuttamisessakin. Rikosasioissa voitaisiin edelleen pyytää rikosrekisteritietoja, mutta muihin tarkoituksiin perustuva yhteistyö päättyisi. Suorien yhteyksien sijasta siirryttäisiin osittain keskusviranomaisreittiin, mikä saattaisi hidastaa joitain menettelyjä.

Henkilötietojen siirtäminen Britanniaan

Säännökset, joiden nojalla henkilötietojen siirtäminen Britanniaan on mahdollista, muuttuisivat sopimuksettoman eron tilanteessa nykyisestä. Tällä olisi vaikutuksia niin kansalaisten, yritysten kuin viranomaistenkin kannalta. Oleellista olisi tällöin, että esimerkiksi EU:iin sijoittuneilla yrityksillä on tarvittavat tiedot siitä, millä edellytyksin tietojen siirrot Britanniaan ovat mahdollisia eron jälkeen. Eurooppalaiset tietosuojaviranomaiset tekevät asiassa yhteistyötä ja Suomessa tietosuojavaltuutetun toimisto huolehtii tiedottamisesta omilla verkkosivuillaan.

Kuluttajansuoja

Sopimuksettoman eron tilanteessa EU-sopimusten noudattaminen lakkaisi Britanniassa, mikä saattaisi eräissä tapauksissa muuttaa merkittävästikin kuluttajan oikeuksia ja velvollisuuksia verrattuna eroa edeltäneeseen tilanteeseen. Tietoa ja ohjeita kuluttajan oikeuksia ja velvollisuuksia koskeviin kysymyksiin löytyy Kilpailu- ja kuluttajanviraston sivuilta.

Muut sopimuksetonta eroa koskevat kysymykset

Erityiskysymys on Suomen kansalaisten asema Britanniassa, jonka osalta on suositeltavaa tutustua Britannian hallituksen ohjeistukseen eroon varautumisesta.

Suomessa ministeriöt ja viranomaiset tiedottavat sopimuksettoman eron vaikutuksista omilla verkkosivuillaan. Valtioneuvoston kanslian brexit-varautumissivustolle on kerätty kootusti eri kysymyksiä koskevat linkit.

 Komissio on antanut useita lainsäädäntöehdotuksia, tiedonantoja ja tiedotteita varautumisesta Britannian EU-eroon.

Lisätietoja: Katja Arenmaa (oikeusministeriön toimialan brexit-asioiden koordinaatio), sähköpostiosoite muotoa [email protected]

Muut kuin oikeusministeriön toimialan kysymykset: valtioneuvoston kanslian brexit-varautumissivusto