Brexitin vaikutukset oikeusministeriön toimialalla

Iso-Britannia on ilmoittanut eroavansa EU:sta kesäkuussa 2016 järjestetyn kansanäänestyksen seurauksena. Britannian ero astuu voimaan, kun eroneuvotteluille EU:n perustamissopimuksessa määritelty kahden vuoden määräaika umpeutuu 29.3.2019.

Riippumatta siitä, eroaako Britannia EU:sta sopimuksen kera vai ilman sitä, EU-maiden paikallisvaaleja ja Euroopan parlamentin vaaleja koskevia EU-säännöksiä ei sovelleta suhteessa Britanniaan eropäivän 29.3.2019 jälkeen. Britannia ei osallistu kevään 2019 EP-vaaleihin, ja Britanniassa asuvat Suomen kansalaiset tullaan automaattisesti ottamaan Suomen EP-vaalien äänioikeusrekisteriin ja heille tullaan lähettämään ilmoitus äänioikeudesta. Vaaleista löytyy tietoa oikeusministeriön vaalisivustolta vaalit.fi.

Erosopimus ja sen vaikutukset

EU ja Britannian hallitus pääsivät marraskuun lopussa 2018 yhteisymmärrykseen erosopimuksen sisällöstä. Erosopimuksen voimaan tuleminen vaatii vielä Euroopan parlamentin ja Britannian parlamentin hyväksynnät. Erosopimusluonnokseen ja EU:n neuvotteluasiakirjoihin voi tutustua komission nettisivuilla.

Jos erosopimus tulee voimaan suunnitellusti 30.3.2019, jatketaan lähes kaikkien EU-säännösten soveltamista ainakin vuoden 2020 loppuun asti erosopimukseen sisältyvien siirtymäaikasäännösten nojalla. Oikeusministeriön toimialalla tämä tarkoittaisi muun muassa, että siviili- ja rikosoikeudellinen yhteistyö jatkuisi siirtymäajalla kuten nykyisin. EU-säännöksiin pohjautuvat oikeudelliset prosessit hoidettaisiin nykysäännöin siirtymäajan loppuun asti, ja sen lopussa vireillä olevien prosessien loppuunsaattaminen tapahtuisi erosopimuksen säännösten nojalla. Lisäksi henkilötietojen vaihto olisi edelleen mahdollista EU:n ja Britannian välillä siirtymäajan loppuun asti samoin säännöin kuin ennen eropäivää.

Siirtymäajan jälkeistä aikaa silmällä pitäen EU:n ja Britannian välille on tarkoitus alkaa neuvotella heti eropäivän jälkeen tulevaa suhdetta koskevia sopimuksia tietyissä asioissa. Tällainen kysymys on esimerkiksi se, miten rikosoikeudellinen yhteistyö EU:n ja Britannian välillä järjestetään siirtymäkauden päätyttyä. Yhteistyö olisi joissain tilanteissa mahdollista siirtymäajan päätyttyä myös ilman tällaisia sopimuksia, siis jo nykyisin olemassa olevien kansainvälisten sopimusten nojalla.

Sopimuksettoman eron vaikutukset ja niihin varautuminen

On myös mahdollista, että erosopimusta ei saada voimaan 30.3.2019, jolloin Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta. Britannia ei olisi enää mukana EU:ssa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä, vaan asioiden käsittely siirtyisi hoidettavaksi muiden olemassa olevien kansainvälisten sopimusten nojalla. Tällöin ero saattaisi joissakin tapauksissa näkyä etenkin heti eron jälkeen käytännön tasolla silloin kun viranomaisten hoidettavana on esimerkiksi perheoikeudellisia asioita, joilla on yhteys Britanniaan.

Myös säännökset, joiden nojalla henkilötietojen siirtäminen Britanniaan on mahdollista, muuttuisivat nykyisestä. Tällä olisi vaikutuksia niin kansalaisten, yritysten kuin viranomaistenkin kannalta. Oleellista olisi tällöin, että esimerkiksi EU:iin sijoittuneilla yrityksillä on tarvittavat tiedot siitä, millä edellytyksin tietojen siirrot Britanniaan ovat mahdollisia eron jälkeen. Eurooppalaiset tietosuojaviranomaiset tekevät asiassa yhteistyötä ja Suomessa tietosuojavaltuutetun toimisto huolehtii tiedottamisesta omilla verkkosivuillaan.

Euroopan komissio on julkaissut sopimuksettomaan eroon varautumista koskevan tiedonannon, sekä sektorikohtaisia tiedonantoja.

Erityiskysymys on Suomen kansalaisten asema Britanniassa, jonka osalta on suositeltavaa tutustua Britannian hallituksen ohjeistukseen eroon varautumisesta.

Lisätietoja: Katja Arenmaa (oikeusministeriön toimialan brexit-asioiden koordinaatio), sähköpostiosoite muotoa etunimi.sukunimi@om.fi