Brexitin vaikutukset oikeusministeriön toimialalla
Moni asia muuttui, kun Britannian EU-ero tuli täysimääräisesti voimaan 1.1.2021. Vaikutukset näkyvät myös suomalaisten sekä Suomessa toimivien yritysten arjessa. Unionin ja Britannian uusi suhde on selvästi aiempaa etäisempi.
Jouluaattona 24.12.2020 Euroopan komissio ja Britannia saivat päätökseen pitkät neuvottelut kauppa- ja yhteistyösopimuksesta sekä sitä täydentävistä tietoturvaa ja ydinenergia-alan yhteistyöstä koskevista sopimuksista. Britannian parlamentti hyväksyi sopimuksen lopullisesti 30.12.2020. EU-maat päättivät 29.12.2020, että jouluksi valmistunutta kolmea sopimusta voidaan soveltaa väliaikaisesti 1.1.2021 alkaen. Neuvoston päätös (2020/2252) tehtiin neuvoston kirjallisessa menettelyssä. Näin vältettiin sopimukseton tila EU:n ja Britannian välillä, kun Britannian EU-eron siirtymäkausi päättyi 31.12.2020.
Euroopan parlamentti äänesti sopimusten hyväksymisen puolesta täysistunnossaan 27.4.2021. Tämän jälkeen neuvosto (eli EU:n jäsenvaltiot) teki vielä 29.4.2021 erillisen päätöksen sopimusten tekemisestä. Näin sopimukset tulivat lopullisesti voimaan 1.5.2021. Neuvoston päätös sekä sopimusten huhtikuussa valmistuneet lopulliset käännökset kaikille 24 viralliselle EU-kielelle on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä.
Euroopan komission Brexit-sivut
Eron vaikutukset oikeusministeriön toimialaan kuuluvissa kysymyksissä:
Muutokset eropäivänä 31.1.2020
Britannian EU-eron johdosta EU ja Britannia solmivat 1.2.2020 voimaan tulleen erosopimuksen, jolla purettiin hallitusti kaikki Britannian EU-jäsenyyteen perustuva yhteistyö. Erosopimuksen määräysten mukaisella, vuoden 2020 loppuun kestäneellä siirtymäkaudella yhteistyötä EU:n ja Britannian välillä jatkettiin EU:n säännöillä.
EU-maiden paikallisvaaleja ja Euroopan parlamentin vaaleja koskevien EU-säännösten soveltaminen päättyi kuitenkin jo eropäivänä 31.1.2020. Paikallisvaalien osalta Britanniaan sovelletaan kolmansia valtioita koskevaa kansallista sääntelyä, jonka mukaan Suomessa asuvilla Britannian kansalaisilla on vaalioikeus Suomen paikallisvaaleissa (kuntavaalit), kun heillä on ollut kotipaikka Suomessa kaksi vuotta. Vaaleista löytyy tietoa oikeusministeriön vaalisivustolta vaalit.fi.
Myöskään EU-kansalaisaloitteen säännöksiä ei ole sovellettu suhteessa Britanniaan tai sen kansalaisiin 31.1.2020 jälkeen.
Muutokset 1.1.2021 – uusi kumppanuus
Henkilötietojen siirrossa Britanniaan noudatetaan 1.1.2021 lähtien EU:n tietosuojasääntelyä, joka koskee EU:n ulkopuolisia maita. Lisäksi on hyvä huomioida erosopimuksen määräykset ennen siirtymäkauden päättymistä tai erosopimuksen nojalla käsitellyistä tai saaduista tiedoista. Tietoja henkilötietojen siirtämisestä Britanniaan Tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilla.
EU:n yleistä kuluttajanlainsäädäntöä tai matkustajien oikeuksia koskevaa lainsäädäntöä ei 1.1.2021 lähtien sovelleta Britanniaan. Suomalaiset kuluttajat saavat kuitenkin yleensä edelleen suojakseen EU-lainsäädäntöön sisältyvät pakottavat säännökset niissäkin tapauksissa, että elinkeinonharjoittaja on Britanniasta.
1.1.2021 jälkeen vireille tulevissa asioissa Suomen ja Britannian välinen yhteistyö siviili- ja kauppaoikeuden alalla perustuu monelta osin Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssin piirissä tehtyihin kansainvälisiin yleissopimuksiin. Tämä kuitenkin edellyttää, että sekä Suomi että Britannia ovat kyseisten yleissopimusten osapuolia. Esimerkiksi perheoikeuden alalla sekä Suomi että Britannia ovat osapuolia Haagin vuoden 1996 lastensuojeluyleissopimuksessa ja vuoden 2007 elatusapujen perintää koskevassa yleissopimuksessa.
Euroopan komissio on elokuussa 2020 julkaissut tiedonannon ”Yhdistyneen kuningaskunnan ero Euroopan Unionista ja yksityisoikeutta ja kansainvälistä yksityisoikeutta koskevat EU:n säännöt”. Tiedonanto on kattava ja käsittelee muun muassa tuomioistuinten toimivaltaa, sovellettavaa lakia sekä tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevia kysymyksiä siviili- ja kauppaoikeuden alalla. Tiedonanto kattaa myös maksukyvyttömyysmenettelyt ja jäsenvaltioiden viranomaisten välistä oikeudellista yhteistyötä koskevat menettelyt.
EU ja Britannia neuvottelivat vuoden 2020 aikana eräistä keskeisistä kysymyksistä kumppanuussopimuksen, jonka määräyksiä sovelletaan 1.1.2021 alkaen. Oikeusministeriön toimialalla neuvoteltiin erityisesti eräistä rikosoikeudellisen yhteistyön alan määräyksistä. Sopimuksen tarkoituksena on turvata toimiva ja tehokas yhteistyö EU:n jäsenvaltioiden ja Britannian oikeusviranomaisten välillä. Sopimus sisältää määräyksiä muun muassa rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta ja kansainvälisestä rikosoikeusavusta, varojen jäädyttämisestä ja menetetyksi tuomitsemisesta sekä rikosrekisteritietojen vaihtamisesta. Lisätietoa valtioneuvoston kumppanuussopimusta koskevassa selvityksessä. (UJ 50/2020 vp - 55/2020 vp)
Kumppanuussopimukseen sisältyy myös eräitä määräyksiä oikeudellisten palveluiden tarjoamiseen liittyvistä kysymyksistä. Lisätietoa opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
1.2.2020 voimaan tulleella erosopimuksella on merkitystä tietyissä asioissa myös siirtymäkauden päättymisen jälkeen.
- Erosopimuksella turvataan muun muassa Britanniassa asuvien EU-kansalaisten ja EU-maissa asuvien Britannian kansalaisten saavuttamat EU-oikeuteen perustuvat oleskelu-, työnteko- ja sosiaaliturvaoikeudet elinikäisesti, mikäli he ovat asettuneet asumaan Britanniaan/EU-maahan ennen 1.1.2021. Heidän asemansa ja oikeutensa turvataan sellaisina kuin ne ovat 31.12.2020 keskeisen EU-lainsäädännön mukaan. Toistensa alueelle 31.12.2020 jälkeen muuttavien EU-kansalaisten ja Britannian kansalaisten vapaa liikkuvuus päättyy ja heidän maahantuloon ja oikeuksiinsa tulee rajoitteita. Lisätietoja sisäministeriön brexit-sivulta.
- Siirtymäkauden lopussa 31.12.2020 vireillä olevien, EU-säännöksiin pohjautuvien oikeudellisten prosessien loppuunsaattaminen tapahtuu erosopimuksen määräysten pohjalta.
Aiheesta lisää:
Euroopan komission Brexit-sivut
EU:n ja UK:n kumppanuussopimus
Eurooppatiedotuksen sivuilta löytyy tietoa Brexitistä ja mm Brexit-niksejä eri aloilta
Suomen Lontoon suurlähetystön Brexit-sivut