Oikeusministeri Antti Häkkäsen puhe Asianajajapäivässä Helsingissä 12.1.2018

Oikeusministeriö 12.1.2018 11.16
Puhe

Hyvät asianajajapäivän osallistujat,

Oikeudellinen ympäristö rakentuu poliittisten voimasuhteiden välisestä prosessista. Nyt maailmalla ja Euroopassa tapahtuu erityisen paljon poliittisten suhdanteiden virtauksissa. Kansainvälisellä, eurooppalaisella ja kotimaisella tasolla on käynnissä useita perustavanlaatuisia muutosvoimia.

Kansainvälisen oikeuden loukkaukset Venäjän toimesta ovat kaikkein vakavimpia. Toisen maailmansodan jälkeen rakennettu sääntöperustainen, toisen valtion koskemattomuutta kunnioittava turvallisuusjärjestelmä on pienen maan etu. Tämän järjestelmän puolustajia näemme valitettavan vähän. Samoin monenkeskinen kauppajärjestelmä - ja siihen liittyvä oikeudellinen sääntely - on ottanut kolauksia. USA on hylkäämässä vetovastuutaan maiden ja mannerten taloudellisten suhteiden sääntelyn ajurina, nyt EU:n on otettava johtovastuu vapaakaupan edistäjänä.Historia osoittaa, että oikeusvaltion murtuminen voi johtaa katastrofeihin.

Hyvät asianajajat,

Vakaat ja läpinäkyvät oikeusvaltion instituutiot ovat rakentaneet rauhaa, vakautta ja vaurautta Euroopan alueelle. Tämän takia Euroopassa ei tule antaa tuumaakaan tilaa oikeusvaltioperiaatteen kyseenalaistajille. Oikeusvaltion kyseenalaistaminen niin Unkarissa, Puolassa kuin myös Turkissa ovat olleet vakavia varoituksia siitä, että oikeusvaltio tarvitsee yhä voimakkaampaa puolustamista myös Euroopassa.

Julkisen vallankäytön lakisidonnaisuus ja tuomioistuinten riippumattomuus ovat länsimaisen elämänmuodon perusta. Nämä asiat ovat aivan eri luokassa kuin Brexit, sote tai muut pienemmät asiat. Olen tarkoituksella halunnut priorisoida oikeusvaltioperiaatteen puolustamisen niin oikeusministeriön kuin myös valtioneuvoston EU-politiikan kärkeen. Historia osoittaa, että oikeusvaltion murtuminen voi johtaa katastrofeihin.

Hyvät kuulijat,

Terrorismi haastaa länsimaisen yhteiskuntajärjestyksen perustuksiaan myöten. Viimeistelemme juuri lakiesityksiä tiedustelulaeiksi. Turvallisuuden vahvistaminen ja yksilön perusoikeudet on sovitettava uudella tapaa yhteen. Yhtälö on äärimmäisen haasteellinen, ottaen huomioon, että esimerkiksi perustuslain takaama yksityisyyden suoja on elämänmuotomme ydinpilaireita. Historia on tässäkin aiheessa osoittanut mihin perusoikeuksien liiallinen heikkeneminen tai puuttuminen voi johtaa.

Tiede ja teknologia muuttavat maailmaa kiihtyvällä tahdilla. Tekoäly, robotisaatio ja monet muut murtavat uudet innovaatiot haastavat yhteiskuntia - ja niiden sääntelyjärjestelmiä peruspilareita myöten. Uudet ilmiöt on kuitenkin nähtävä mahdollisuuksina, vaikka niissä monissa on oikeudellisen ajattelun kannalta fundamentaalisia haasteita.

Samoin ihmisten käyttäytymistapojen, yritysten erikoistumisen, työntekijöiden osaamisvaatimusten erilaistumisen ja yksilöllisyyden kasvu asettavat oikeudelliselle ympäristölle voimakkaan haasteen. Vuosikymmeniä Suomea rakennettiin valtakunnan tason tiukalla normatiivisella ohjauksella ylhäältä alas säännellen. Massakohtelu ohitti yksilöllisyyden. Työmarkkinoilla, yritystoiminnassa, palveluissa ja monella muulla sektorilla tarvitaan nyt enemmän joustoa ja liikkumavaraa, jotta saamme taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti parhaita ratkaisuja aikaan. Sääntelypolitiikan perustavanlaatuinen ajattelu on kyettävä muuttamaan.

Hyvät kuulijat,

Suomessa oikeusvaltio on vakaalla pohjalla. Oikeusministeriössä on käynnissä useita eri hankkeita, joiden tarkoituksena on pyrkiä vahvistamaan Suomea oikeusvaltiona. Näiden tarkoituksena on pyrkiä tekemään prosesseista tarkoituksenmukaisempia, huolehtia tuomioistuinlaitoksen resurssien mahdollisimman järkevästä käytöstä ja parantaa tuomioistuinten edellytyksiä keskittyä ydintehtäviinsä.

Yksi keskeisistä hankkeista on tuomioistuinviraston perustaminen. Asetan ensi viikolla tuomioistuinviraston valmistelusta vastaavan hankkeen. Tämän hankkeen tarkoituksena on valmistella esitys tuomioistuinviraston perustamiseksi siten, että virasto voisi aloittaa vuonna 2020. Tuomioistuinviraston tarkoituksena on vahvistaa tuomioistuinten toimintaa, kun erillisellä keskusvirastolla olisi nykyistä paremmin mahdollisuus tukea tuomioistuinten työtä päivittäisessä työssä.

Tuon keväällä eduskuntaan esityksen oikeusprosessien keventämisestä. Keventämällä oikeusprosesseja mahdollistetaan tuomioistuinten keskittyminen ydintehtäviin sekä lyhennetään tuomioistuinten käsittelyaikoja muun muassa joustavoittamalla tuomioistuinten kokoonpanosäännöksiä. Esimerkiksi Käräjäoikeuden yhden tuomarin kokoonpanon päätösvaltaa rikosasioissa ehdotetaan laajennettavaksi ja videoyhteyden käyttömahdollisuuksia tietyissä tilanteissa lisätään. Tulevan ehdotuksen mukaan syyttäjän, riita-asian asianosaisen sekä asianosaisen oikeudenkäyntiavustajan tai -asiamiehen olisi jatkossa mahdollista osallistua suulliseen käsittelyyn videoyhteyden välityksellä. Kaikissa tapauksissa edellytyksenä videoyhteyden käytölle tulisi kuitenkin olla, että tuomioistuin katsoo sen soveliaaksi. Keventämällä oikeusprosesseja mahdollistetaan tuomioistuinten keskittyminen ydintehtäviin sekä lyhennetään tuomioistuinten käsittelyaikoja muun muassa joustavoittamalla tuomioistuinten kokoonpanosäännöksiä.

Tulen tuomaan kevään aikana eduskuntaan myös esityksen uudeksi hallintoprosessilaiksi. Tarkoituksena on ajantasaistaa nykyistä hallintolainkäyttölakia ja tehostaa prosessia. Yksi keskeinen ehdotus on tehdä korkeimmasta hallinto-oikeudesta aito ennakkopäätöstuomioistuin siirtämällä lähtökohtaisesti kaikki asiaryhmät valituslupaedellytyksen taakse.

Käräjäoikeusverkostoa kehitetään, missä yhteydessä panostetaan myös videoneuvottelun käytön lisäämiseen ja muiden modernien palvelukanavien kehittämiseen. Kuten AIPA- ja HAIPA – hankkeissa tehtävä työ osoittaa, oikeudenkäynnin luonne on osin muuttumassa, – ja on jo muuttunutkin, digitalisaation myötä. Oikeudenkäynti ei siten enää ole entiseen tapaan paikkasidonnaista, vaan oikeudenkäynnin osapuolet voivat osallistua siihen, vaikka olisivat fyysisesti eri paikoissa. Asianosaisten tai heidän avustajiensa ei tarvitse enää samassa määrin matkustaa oikeudenkäyntiin, vaan he voivat osallistua siihen etäyhteyksiä hyödyntämällä. Näin voidaan hillitä myös oikeudenkäyntiin matkustamisesta aiheutuvia kustannuksia.

Arvoisat kuulijat,

Tuomioistuinprosessien ja toiminnan järkevöittämisen lisäksi kiinnitämme huomiota myös siihen, miten valtioneuvoston toiminnan oikeudellista osaamista sekä laillisuusvalvontaa voitaisiin vahvistaa. Nykyisin oikeusministeriö avustaa omien resurssiensa puitteissa muita ministeriöitä ja valtioneuvoston oikeuskanslerin virasto valvoo valtioneuvoston käsiteltäväksi tulevien asioiden lainmukaisuutta. Tämän lisäksi yleistä perustuslaissa säädettyä laillisuusvalvontatehtävää hoitavat valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies.

Oikeusministeriöltä edellytetään yhä enemmän muiden ministeriöiden neuvontaa ja avustamista. Tämä liittyy ennen kaikkea julkisoikeuden alan neuvontaan, valtiosääntöoikeuden lisäksi yleishallinto-oikeuteen ja muuhun yleiseen julkisoikeuteen. Oikeusministeriön resursseja tässä tehtävässä tulisi vahvistaa nykyisestä ja tulen tätä esittämään kehysriihessä.

Keskustelu valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen välisestä työnjaosta on yksi pitkällisimmistä kysymyksistä Suomen valtiosääntöä koskien.

Mielestäni oikeuskansleri voisi keskittyä nykyistä enemmän valtioneuvoston oikeudelliseen avustamiseen ja eduskunnan oikeusasiamies viranomaisten laillisuusvalvontaan kantelujen ja oma-aloitteisen valvonnan kautta. Oikeuskansleri tarvitsisi mielestäni nykyistä paremmat edellytykset valtioneuvoston työn oikeudelliseen tukemiseen valtioneuvoston omana oikeuspalveluna.

Tulen asettamaan työryhmän selvittämään työnjakosääntelyn kehittämismahdollisuuksista ja tekemään selvityksen pohjalta tarvittavat esitykset lainsäädännön tarkistamiseksi.

Hyvät kuulijat,

Käynnistin viime vuoden lopulla kampanjan seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi suomalaisesta yhteiskunnasta. Koko syksyn jatkunut keskustelu häirinnästä on tuonut kaikkien tietoisuuteen ilmiön laajuuden. Häirinnästä vapaa –kampanjaan ovat liittyneet useat yhteisöt, järjestöt ja kaupungit. Tavoitteena on tehdä Suomesta häirinnästä vapaa. Olen ilolla pannut merkille, että myös Asianajajaliitto on vahvasti mukana kampanjassa. Asianajajilla on korkea arvostus yhteiskunnassa. Myös tässä asiassa asianajajakunnan on syytä toimia edelläkävijänä ja näyttää esimerkkiä muulle yhteiskunnalle.

Hyvät Asianajajapäivien osallistujat,

Yhteiskuntamme tarvitsee vahvaa ja laaja-alaista oikeudellista osaamista. Oli kyse sitten työlainsäädännön yhdenvertaisuussäädösten noudattamisesta, avioerosta tai yrityskaupoista, ovat asianajajat pitämässä yhteiskuntaamme pystyssä. Asianajajat tekevät äärimmäisen tärkeää työtä huolehtiakseen oikeusturvan saatavuudesta ja päämiestensä oikeuksien puolustamisesta.

Edellä puhumani oikeusvaltion vahvistaminen tarvitsee myös vahvaa asianajajakuntaa. Asianajajapäivät ovat äärimmäisen tärkeä asianajajien kouluttamis- ja verkostoitumistapahtuma. Asianajajaliitto tuo teidän ääntänne hyvin meille ministeriön suuntaan, jotta oikeuden alan ammattilaisten ääni kentältä tulee kuulluksi.

Toivotan kaikille hyvää asianajajapäivää.