Raportti: Listayhtiöiden hallitus- ja johtoryhmätehtävät – naisten urakehityksen haasteet

Siihen, miten naisia valitaan hallitus- ja johtoryhmätehtäviin, vaikuttavat lukuisat toisiinsa nivoutuvat toimintaympäristöön, yritysten piirteisiin ja yksilöön liittyvät tekijät. Rekrytointiprosessin systemaattisuus ja naisten oma aktiivisuus on keskeistä, kun halutaan edistää yritysten hallituskokoonpanojen tasa-arvoa ja varmistaa parhaiden osaajien löytäminen hallitusjäseniksi. Näin todetaan 16. helmikuuta julkaistussa selvityksessä.

Kiintiölainsäädäntö voi toimia siirtymäajan työkaluna naisten määrän lisäämiseksi listayhtiöiden hallituksissa. KPMG:n ja Hankenin laatiman selvityksen tulokset ovat yhteneväisiä aikaisempien empiiristen tutkimusten kanssa.

Sukupuolten välinen tasa-arvoinen kohtelu kannattaa

Yritysten hallitukset ovat keskeisessä asemassa yritysten toiminnan kannalta. Niiden tehtävänä on huolehtia yhtiön hallinnon ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä määritellä yritysten toimintaperiaatteet ja strategiset tavoitteet. Hallituksen kokoonpanolla ja toimivuudella on akateemisen tutkimuksen perusteella merkittävä vaikutus yrityksen menestykseen. Monimuotoisen hallituskokoonpanon omaavat yritykset menestyvät myös keskimäärin muita yhtiöitä paremmin. Siten sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen sekä hallituksissa että johtoryhmissä on myös yritysten edun mukaista.

Vaikka naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa onkin kasvanut 2000-luvulla, parannettavaa on vielä. KPMG ja Hanken selvittivät syitä, jotka vaikuttavat naisten valitsemiseen listayhtiöiden hallituksiin ja johtotehtäviin, edistävät tai estävät naisten rekrytointia sekä sitä, mitä tulisi tehdä sukupuolten välisen tasapuolisen edustuksen edistämiseksi.

Naisten uralla etenemiseen vaikuttavat lukuisat toisiinsa nivoutuneet tekijät

Selvityksen tulosten perusteella naisten uralla etenemiseen vaikuttavat lukuisat toisiinsa nivoutuneet tekijät toimintaympäristöstä, yritysten piirteistä ja yksilöstä. Toimintaympäristön murros muuttuvine arvoineen, perhevapaineen, toimintatapoineen ja sääntelyineen tukee naisten valintaa johtopositioihin. Toisaalta yrityksen piirteet, kuten toimiala, koko ja osakaspohja nousivat esiin enemmän naisten valintaa estävinä kuin edistävinä tekijöinä.

Rekrytointiprosessin systemaattisuus ja naisten oma aktiivisuus kuten verkostoituneisuus ja oman kompetenssin edelleen kehittäminen ovat tekijöitä, joihin on mahdollista aktiivisesti tarttua listayhtiöiden hallitusten sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi.

Keskeinen naisten määrään listayhtiöiden hallituksissa positiivisesti vaikuttava tekijä tulee olemaan uusi vuonna 2026 voimaan astuva direktiivi sukupuolten tasapuolisen edustuksen edistämisestä pörssiyhtiöiden hallituksissa. Sen mukaan EU-alueen suurissa listayhtiöissä vähintään 40 % hallituksen riippumattomista jäsenistä tulee olla vähemmistösukupuolen edustajia. Hankkeen tulosten perusteella kiintiösääntely voi toimia hyvin siirtymäajan työkaluna.

Lisätietoja: Director Riikka Sievänen, MMT, KPMG Oy Ab, p. 040 679 2632, [email protected], Associate Professor Emilia Vähämaa, Hanken, p. 040 352 1758, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.