Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Ihmiskauppasäännösten soveltamisessa on haasteita ja soveltamiskäytäntö on epäyhtenäistä läpi rikosprosessin

Helsingin yliopiston tutkijaryhmä on selvittänyt ihmiskaupparikoksen ja sen lähirikosten soveltamiskäytäntöä. 4. maaliskuuta julkaistun tutkimuksen mukaan ihmiskauppaa koskevan rikoksen luonteen ymmärtämisessä sekä sitä koskevan lainsäädännön tarkoituksen ja sisällön hahmottamisessa on vielä parantamisen varaa.

Tutkimuksessa havaittiin myös muun muassa, että työperäistä ihmiskauppaa ei aina osata tutkia talousrikoksena, minkä seurauksena oikeushenkilö ei useinkaan joudu syytteeseen ihmiskauppa- ja lähirikoksista, ja rikoshyöty jää usein osittain vastaajien hyväksi.

Mainitut haasteet sekä soveltamiskäytännön epäyhtenäisyys näyttävät johtuvan säännösten soveltamiskäytännön vähäisyydestä, ihmiskauppaa koskevan ilmiön vähäisestä tuntemuksesta, ihmiskaupparikoksen prosessinomaisen luonteen puutteellisesta hahmottamisesta sekä asiaa koskevan oikeuskirjallisuuden ja koulutuksen vähäisyydestä. Myös ihmiskauppa- ja lähirikosten asianomistajan asemassa sekä näytön hankkimisessa ja pakkokeinojen käyttämisessä osana esitutkintaa on kehitettävää.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ihmiskauppaa ja sen lähirikoksina paritusta ja kiskonnantapaista työsyrjintää koskevaa soveltamiskäytäntöä sekä ihmiskaupparikosten etenemistä rikosprosessissa. Koska osa ihmiskauppa- ja lähirikoksista tapahtuu yhtiöiden toiminnassa, tutkimuksessa tarkasteltiin myös oikeushenkilön rangaistusvastuuta, rikoshyödyn menettämistä ja liiketoimintakieltoa sekä niitä koskevaa soveltamiskäytäntöä. Tutkimuksessa on analysoitu ihmiskauppaa ja lähirikoksia koskevia esitutkintapäätöksiä, syyttäjän päätöksiä sekä tuomioita vuosilta 2010–2020.

Tutkimus on toteutettu osana ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman sekä valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimusraportin ovat laatineet tutkijatohtori Kristiina Koivukari, yliopistonlehtori Heli Korkka-Knuts, väitöskirjatutkija Venus Mahmood ja professori Sakari Melander Helsingin yliopistosta.

Lisätietoja: professori Sakari Melander, Helsingin yliopisto, p. 050 564 4229, etunimi.sukunimi(at)helsinki.fi

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.