Äänestysikärajan alentaminen voisi aktivoida nuoria
Äänestysikärajan alentaminen voisi lisätä nuorten painoarvoa ja osaltaan innostaa nuoria osallistumaan. Jos äänioikeusikärajaa päätetään alentaa, nuorten äänestämistä on tuettava riittävästi mm. koulun, nuorisotyön ja järjestöjen toimin, toteaa oikeusministeriön asettama työryhmä. Muussa tapauksessa on vaarana, että äänestysikään varttuu entistä nuorempia ikäluokkia, jotka omaksuvat äänestämättömyyden.
Työryhmä on selvittänyt edellytyksiä äänioikeusikärajan alentamiselle 16 vuoteen kunnallisvaaleissa. Selvityksessä keskeisenä näkökulmana on ollut demokratian edistämistä koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti nuorten vaikutusmahdollisuuksien ja demokratiakasvatuksen vahvistaminen. Äänioikeusikärajan muuttaminen on ennen muuta poliittinen päätös, eikä työryhmä näin ollen ota kantaa muutoksen puolesta tai sitä vastaan.
Äänioikeusikärajan alentamista olisi mahdollista kokeilla aikaisintaan vuoden 2016 kunnallisvaaleissa, ellei asiasta löytyisi laajaa poliittista konsensusta jo ensi syksynä. Kokeilu edellyttäisi perustuslain muuttamista ja muutoksen hyväksymistä kahdessa eri eduskunnassa.
Asiantuntija-arviot äänestysikärajan alentamisen vaikutuksista ovat osittain ristiriitaisia. Ikärajan alentaminen voisi lisätä nuorten painoarvoa kunnallisvaaleissa. Tämä on nähty tarpeelliseksi tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja nuorten suhteellinen osuus äänioikeutetuista käy yhä pienemmäksi. Ikärajan alentaminen voisi lisätä nuorten ehdokkaiden ja kunnanvaltuutettujen määrää ja olisi myös hyvä syy vahvistaa koulujen demokratiakasvatusta.
Toisaalta on esitetty, ettei ole tietoa nuorten riittävästä kypsyydestä äänestää ja että nuorten tietopohja politiikasta on heikko. Tutkimusten mukaan äänestysikärajan alentaminen hieman heikentää äänestysaktiivisuutta lyhyellä aikavälillä. Pitkällä tähtäimellä ikärajan alentamisella kuitenkin saattaa olla äänestysaktiivisuutta korottava vaikutus.
Äänioikeusikärajan alentaminen 16 vuoteen lisäisi nuorten äänioikeutettujen määrää noin 120 000:lla. Ikärajan alentamisesta koituvat kustannukset riippuvat siitä, minkä verran tukitoimiin panostetaan. Työryhmä arvioi, että lisäkustannukset valtiolle olisivat 80 000 – 750 000 euroa ja lisäksi kuntakohtaiset lisäkustannukset joitakin tuhansia euroja.
16-vuotiaat saavat äänestää joissakin Euroopan maissa
Euroopan neuvosto on antanut suosituksen, jossa kehotetaan kokeilemaan äänioikeus- ja vaalikelpoisuusikärajan alentamista. Itävalta on tällä hetkellä ainoa EU-maa, jossa äänestysikäraja on kaikissa vaaleissa 16 vuotta. Saksassa, Sveitsissä ja Iso-Britanniassa on muutamilla alueilla alennettu äänestysikärajaa 16 vuoteen aluevaaleissa. Norja aikoo kokeilla ikärajan alentamista ensi vuonna pidettävissä kunnallisvaaleissa.
Euroopan parlamentissa käsitellään kuluvan vuoden aikana ehdotusta 16 vuoden äänioikeusikärajasta europarlamenttivaaleissa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.
Suomessa on alennettu äänioikeusikärajaa neljä kertaa. Vuonna 1944 sitä alennettiin 24 vuodesta 21 vuoteen. Vuonna 1969 äänestysikä alennettiin 20 vuoteen ja vuonna 1972 edelleen 18 vuoteen. Vuonna 1995 äänioikeusikä sidottiin vaalipäivään, mikä merkitsi ikärajan alenemista muutamalla kuukaudella vaaleista riippuen.
Keskustelu Otakantaa.fi -sivustolla
Kaikille avoin keskustelu äänioikeusikärajan alentamisesta käynnistyy tänään valtionhallinnon keskustelufoorumilla www.otakantaa.fi .
Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Sari Aalto-Matturi, puh. 09 1606 7963
erikoissuunnittelija Niklas Wilhelmsson, puh. 09 1606 7966
sähköposti: [email protected]