Työryhmä ehdottaa: Metsästysrikoksista ankarampia rangaistuksia

Metsästysrikoksen erityistä törkeyttä ei oteta huomioon lain nykyisissä rangaistussäännöksissä. Vaikka metsästysrikosten kokonaismäärä ei ole merkittävästi kasvanut, on viime vuosina havaittu raakojen ja suunnitelmallisten tekojen lisääntyneen ja rikosten kohdistuvan aiempaa useammin erityisen suojeltuihin riistaeläimiin.

Työryhmän ehdotuksen mukaan törkeästä metsästysrikoksesta tuomittaisiin, jos rikos on tehty erityisen raa'alla tai julmalla tavalla. Tämä voisi olla kyseessä, jos eläimelle on aiheutettu pitkäaikaista kärsimystä esimerkiksi jättämällä pyyntilaite tarkastamatta, käyttämällä syöttinä tuskallisen kuoleman aiheuttavia vaahtomuovipalloja, näännyttämällä eläin ajamalla sitä takaa pitkän aikaa tai tappamalla eläin ajamalla moottorikelkalla sen yli siten, ettei se kuole heti.

Törkeästä teosta tuomittaisiin myös, jos rikoksen kohteena on suuri määrä riistaeläimiä. Isojen riistaeläinten, kuten hirvien kohdalla suureksi määräksi voitaisiin tapauksesta riippuen katsoa jo 4-5 eläintä. Lisäksi törkeänä pidettäisiin rikosta, jolla tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä tai joka on tehty erityisen suunnitelmallisesti. Esimerkiksi myyntikanavien järjestäminen etukäteen laittomalle saaliille voisi olla tästä osoituksena.

Metsästysrikos arvioitaisiin törkeäksi myös, jos rikoksella tapetaan ahma, ilves, karhu, metsäpeura, saukko tai susi taikka vahingoitetaan sitä. Näillä eläimillä on uhanalaisuutensa vuoksi erityistä suojeluarvoa ja Suomi on EU:n jäsenvaltiona sitoutunut niiden suojeluun. Edellytyksenä törkeästä metsästysrikoksesta tuomitsemiselle olisi lisäksi aina, että teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Törkeästä teosta aina vankeutta

Rangaistus törkeästä metsästysrikoksesta olisi vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta. Perusmuotoisen metsästysrikoksen rangaistuksena on sakko tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

Työryhmä ehdottaa lakiin myös uutta säännöstä törkeästä laittoman saaliin kätkemisestä. Laittoman saaliin kätkeminen käsittää muun muassa sen kuljettamisen, välittämisen ja myynnin. Seuraamus törkeästä teosta olisi sakko tai enintään kolme vuotta vankeutta.

Perusmuotoisen laittoman saaliin kätkemisen enimmäisrangaistus ehdotetaan nostettavaksi nykyisestä kuudesta kuukaudesta yhteen vuoteen vankeutta. Rangaistus olisi näin lähempänä muista kätkemisrikoksista säädettyjä rangaistuksia.

Metsästyskielto useiksi vuosiksi

Törkeästä metsästysrikoksesta tuomittu määrättäisiin aina metsästyskieltoon, jos ei ole erityisiä perusteita jättää kieltoa määräämättä. Metsästyskielto törkeästä teosta olisi työryhmän ehdotuksen mukaan vähintään kolmen ja enintään kymmenen vuoden pituinen. Metsästysrikoksesta voidaan nykyisin määrätä enintään viiden vuoden metsästyskielto.

Metsästysrikosten tutkinnan tehostamiseksi työryhmä ehdottaa, että poliisille annettaisiin mahdollisuus televalvontaan ja matkaviestimen sijaintitietojen hankkimiseen, kun on kyseessä törkeän metsästysrikoksen tai törkeää laittoman saaliin kätkemistä koskevan rikoksen esitutkinta. Näin saatavien tietojen avulla voitaisiin selvittää rikoksesta epäillyn matkapuhelin- ja sähköpostiliikennettä sekä sitä, keitä rikoksentekopaikan läheisyydessä on liikkunut. Televalvonnalla ei saada tietoa viestin sisällöstä.

Metsästysrikoksesta on tuomittu vuosittain 20-50 henkilöä. Seuraamuksena on ollut yleensä sakkoja, mutta muutaman kerran vuodessa on tuomittu myös ehdollista vankeutta. Metsästyskieltoon on määrätty parikymmentä henkilöä vuodessa ja kiellon pituus on ollut keskimäärin puolitoista vuotta.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Lena Andersson, puh. 09 1606 7725
lainsäädäntösihteeri Sami Kiriakos, puh. 09 1606 7696
sähköposti: [email protected]

Työryhmän mietintö löytyy tiedotteesta verkkosivuilla www.om.fi