Ehdotus: Viranomaisen päätöksen viipymisestä voisi tehdä viivästysvalituksen
Hallintoviranomaisen päätöksen viivästymistä vastaan tulisi ottaa käyttöön uusia oikeussuojakeinoja, katsoo asiaa selvittänyt oikeusministeriön työryhmä. Se ehdottaa, että asianosainen voisi päätöksen viivästyessä tehdä viranomaiselle kiirehtimisvaatimuksen ja edelleen viivästysvalituksen hallintotuomioistuimeen. Ehdotuksen tarkoituksena on panna täytäntöön oikeusturvan tehokkuuden vaatimukset, jotka johtuvat Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ja EU-oikeudesta.
Työryhmä painottaa asioiden käsittelyn joutuisuutta osana hyvää hallintoa. Se ehdottaa, että hallintoviranomaisten tulisi määritellä eri asiaryhmille kohtuulliset käsittelyajat ja julkaista tiedot niistä internetissä. Jos asian käsittely olisi asianosaisen mielestä viivästynyt, hän voisi tehdä viranomaiselle kiirehtimisvaatimuksen. Siihen tulisi vastata kahden viikon kuluessa.
Jos asianosainen on tyytymätön vastaukseen, hän voisi tehdä viivästysvalituksen hallinto-oikeuteen tai muuhun riippumattomaan lainkäyttöelimeen. Se voisi asettaa määräajan, jonka kuluessa viranomaisen on ratkaistava asia. Valitusviranomainen voisi tarvittaessa asettaa myös uhkasakon määräajan noudattamiseksi. Erityisestä syystä valitusviranomainen voisi ottaa asian suoraan ratkaistavakseen.
Uudistus rajoitettaisiin yksilölle erityisen merkityksellisiin asioihin, jotka koskevat hänen oikeuttaan, etuaan tai velvollisuuttaan ja tulevat vireille asianosaisen aloitteesta. Sellaisia ovat esimerkiksi sosiaalietuudet sekä hallinnolliset luvat, kuten oleskelulupapäätös tai rakennuslupa. Uudistus ei koskisi viranomaisaloitteisia asioita eikä esimerkiksi tiedusteluihin vastaamista.
Hallintopäätöksen viivästymistä ei Suomessa nykyisin yleensä voi saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Viivytyksestä voi tehdä kantelun, mutta kanteluita käsittelevät viranomaiset eivät voi sitovasti velvoittaa viranomaista nopeuttamaan asian käsittelyä.
Eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille tulee vuosittain noin 450 viivästystä koskevaa kantelua. Viivästyksistä kannellaan myös mm. lääninhallituksille. Työryhmä arvioi, että kynnys kiirehtimisvaatimuksen tekemiseen voisi olla jonkin verran kantelun tekemistä matalampi, mutta asiamäärä jakautuisi lukuisien eri viranomaisten kesken.
Viranomaisen passiivisuustilanteita tarkastellut työryhmä on toiminut hallintolainkäytön kehittämiseksi asetetun toimikunnan apuna. Toimikunta jatkaa työtään vuoden 2010 loppuun saakka. Se antaa vuoden 2009 loppuun mennessä välimietinnön hallintolainkäytön yleisten menettelysäännösten uudistamisesta.
Lisätietoja: työryhmän puheenjohtaja, professori Matti Niemivuo, puh. 040 594 6963
työryhmän sihteeri, tutkija Minna Laherto, puh. (09) 1606 7661
sähköposti: [email protected]