Käsitykset itärajan korruptiosta samankaltaisia Suomessa ja Venäjällä
Itärajalla toimivien suomalaisten ja venäläisten virkamiesten käsitykset korruptiosta ja sen yleisyydestä Venäjällä ovat yllättävänkin samankaltaisia. Molemmilla puolilla rajaa korruptioon suhtaudutaan pääsääntöisesti kielteisesti. Suuria eroja ei ole myöskään siinä, mitä korruptiolla ymmärretään.
Rajakorruptiota on tutkittu ensimmäistä kertaa suomalais-venäläisenä yhteistyönä oikeusministeriön käynnistämässä Korruptio Suomen ja Venäjän rajalla -tutkimushankkeessa, joka on osa kahdenvälistä korruptiontorjuntaa koskevaa lähialueyh-teistyötä.
Suomessa tutkimusta varten haastateltiin 15 virkamiestä ja 13 liikemiestä. Venäjällä Karjalan tasavallassa tutkimus toteutettiin pääasiassa lomakekyselyin ja siinä oli mukana 15 virkamiestä ja 15 liikemiestä.
Tutkimuksessa haastateltujen suomalaisten ja venäläisten virkamiesten käsitys kielletystä ja sallitusta toiminnasta vaikutti varsin samankaltaiselta, mutta näkemykset siitä, saiko virka-asemaa käyttää väärin, vaihtelivat. Kaikki haastatellut suomalaisvirkamiehet tuomitsivat kaikenlaisen virka-aseman väärinkäytön oman edun ta-voittelemiseksi, kun sen sijaan huomattava osa haastatelluista venäläisistä virkamiehistä piti lahjusten vaatimista tietyissä pakottavissa tilanteissa sallittuna. Sekä suomalaiset että venäläiset haastatellut yhdistivät venäläisen korruption melko suoraan virkamiesten keh-noon palkkaukseen ja yleiseen heikkoon sosiaaliturvaan.
Haastateltujen virkamiesten omakohtaiset kokemukset ja arviot naapurimaan kollegoista ja rajaviranomaisyhteistyöstä olivat pääosin myönteisiä.
Haastateltujen suomalaisten yritysten edustajien käsitykset korruptiosta olivat hyvin samankaltaisia kuin suomalaisten virkamiesten. Korruptio määriteltiin pitkälti Suomen rikoslain lahjonta- ja virkarikoksia koskevien säännösten mukaisesti. Liikemiehet suhtautuivat korruptioon periaatteessa jyrkän kielteisesti, mutta Venäjällä toimittaessa korruption joihinkin muotoihin osallistuminen koettiin toisinaan liiketoiminnan harjoittamisen edellytykseksi ja välttämättömäksi pahaksi. Tutkimuksessa tavoitetut venäläiset yritysten edustajat ymmärsivät korruption tapana ratkaista ongelmat viranomaisten kanssa ”oikean” päätöksen saamiseksi. Venäläisetkään yritysten edustajat eivät pääsääntöisesti hyväksyneet ainakaan laajamittaista korruptiota.
Korruptiosta Suomen ja Venäjän rajalla tehdyn tutkimuksen tulokset julkistettiin Helsingissä Säätytalolla maanantaina oikeusministeriön järjestämässä seminaarissa. Tutkimuksen käytännön toteuttamisesta ovat Suomessa vastanneet Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) ja Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ja Venäjällä Karjalan tasavallassa toimiva Venäjän oikeusministeriön alaisen oikeusakatemian pohjoinen filiaali.
Suomen oikeusministeriön suomalais-venäläisen korruptiontorjuntahankkeen osana toteutetun tutkimuksen tulokset on julkaistu:
Kauko Aromaa with Minna Viuhko, Martti Lehti, Aleksey Taybakov, Petr Klemetshov, Pavel Demin and Roman Tumanov (2009): Corruption on the Finnish-Russian Border. Experiences and observa-tions of Finnish and Russian civil servants and businesspersons on corruption on the border be-tween Finland and Russia. Helsinki: HEUNI Publication Series No 61.
Viuhko, Minna & Lehti, Martti (2009): Korruptio Suomen ja Venäjän rajalla. Suomalaisten viran-omaisten edustajien ja liikemiesten kokemuksia ja näkemyksiä korruptiosta itärajalla. Helsinki: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja No 99. HEUNI Publication Series No 60.
Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Marina Venäläinen (OM), puh. 09 1606 7947 ja
tutkija Minna Viuhko (HEUNI), puh. 010 366 5288, (tavoitettavissa ma 19.10.09 klo 15.15 jälkeen) sekä tutkija Martti Lehti (OPTL), puh. 050 324 5116,
sähköpostit: [email protected]