Suomalaisten yhteiskunnallinen osallistuminen heikompaa kuin muiden pohjoismaalaisten
Suomalaiset ovat ruotsalaisiin, norjalaisiin ja tanskalaisiin verrattuna yhteiskunnallisesti passiivisempia, ilmenee tänään julkaistusta tutkimuksesta. Äänestysaktiivisuus on Suomessa alhaisempi, suhtautuminen puolueisiin ja poliitikkoihin kielteisempi ja poliittinen keskustelukulttuuri heikompi kuin muissa Pohjoismaissa.
Dosentti Sami Borgin tutkimus "Kansalaisena Suomessa" pohjautuu vuoden 2002 lopulla kerättyyn laajaan European Social Survey -aineistoon. Se sisältää tietoja 22 Euroopan maasta. Tutkimus vertailee erityisesti Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan yhteiskunnallista osallistumista ja kansalaisten asenteita poliittisia instituutioita ja toimijoita kohtaan.
Tutkimus esiteltiin Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman järjestämässä "Suomalainen kansalaisena" -seminaarissa.
Pohjoismaat sijoittuivat tutkimusajankohtana niiden maiden joukkoon, joissa kansalaiset katsovat demokratian ja maan hallituksen toimivan verraten hyvin. Myös poliittinen osallistuminen on Pohjoismaissa yleensä eurooppalaista keskitasoa aktiivisempaa.
Suomalaisten äänestysaktiivisuus on kuitenkin pudonnut 1990-luvulta alkaen selvästi länsieurooppalaisten maiden keskitason alapuolelle. Ero korostuu pohjoismaisessa vertailussa, sillä sekä Norja että Ruotsi ja varsinkin Tanska ovat kyenneet säilyttämään kansalaistensa korkean kiinnostuksen vaaliosallistumiseen.
Asenteet politiikkaan kielteisiä
Tutkimus viittaa siihen, että Suomessa äänestämättömyyden yleistyminen liittyy vaaliosallistumisnormin heikentymiseen, korostuneen kielteiseen suhtautumiseen puolueisiin ja poliitikkoihin sekä muita Pohjoismaita heikompaan poliittiseen keskustelukulttuuriin.
Lisäksi eri puolueiden laajaan yhteistyöhön perustuva poliittinen konsensus lienee Suomessa heikentänyt puoluejärjestelmän kykyä jäsentää ja eriyttää keskenään kilpailevia politiikkavaihtoehtoja. Suomessa ei myöskään ole aktiivisesti tuettu yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa valtiollisin kansanäänestyksin kuten esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa.
Poliittisia asenteita koskevat tulokset kuuluttavat dosentti Sami Borgin mukaan jatkotutkimusta siitä, miten vaaliemme kasvava ehdokaskeskeisyys ja politiikan henkilöityminen vaikuttavat edustuksellisen demokratian toteutumiseen.
Joka kolmas passiivisimpien ryhmässä
Pohjoismaiset tulokset eivät antaneet kovinkaan valoisaa kuvaa suomalaisten yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta: kolmeen muuhun Pohjoismaahan verrattuna suomalaiset sijoittuivat useimmilla osallistumisen ulottuvuuksilla viimeiselle sijalle. Yhteiskunnallisen osallistumisen ja kiinnittyneisyyden osalta vertailun passiivisimpaan ryhmään kuului suomalaisista joka kolmas, ruotsalaisista ja norjalaisista joka viides ja tanskalaisista vain joka seitsemäs.
Kaikkiaan tulokset Borgin mukaan osoittivat, että kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmalla on Suomessa hyvin vahva yhteiskunnallinen tilaus.
Pohjoismainen tilannevertailu varmensi ja täsmensi useita politiikkaohjelman kannalta olennaisia tietoja. Samalla vankistui käsitys, että julkishallinnon ja muiden toimijoiden on sitouduttava suomalaisen demokratian kehittämiseen ohjelmakauden kestoa eli vuosia 2003-2007 pidemmällä aikajänteellä.
Myös nuoret ovat passiivisia
Noin 30 maan nuoriin kohdistuneessa "Nuori kansalainen" -vertailussa selvitettiin peruskoulun päättövaiheessa olevien nuortenkansalaistietoja ja asenteita keväällä 1999. Erikoistutkija Sakari Suutarinen esitteli vertailuun perustuvia uusimpia johtopäätöksiä seminaarissa.
Suutarisen mukaan suomalaisilla nuorilla on hyvät yhteiskunnalliset valmiudet tietojen ja taitojen osalta, mutta ne eivät johda sellaisiin kansalaisasenteisiin, jotka kannustavat yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja toimintaan. Suomen nuoret ovat kaikkein vähiten kiinnostuneita politiikasta eivätkä korosta kansalaistoiminnan tärkeyttä. Yhteiskunnalliseen toimintaan he ottavat osaa poikkeuksellisen vähän.
Suomen kouluissa ei ole kouluneuvostoja ja oppilaskuntatoimintaan osallistutaan heikosti. Yhteiskunnallista opetusta Suomessa annetaan erityisen vähän. Nuoret keskustelevat yhteiskunnallisista asioista silmiinpistävän vähän aikuisten kanssa, eivätkä opettajat korosta poliittiseen keskusteluun osallistumisen tärkeyttä. Kotipakkakuntien ongelmien ratkaisemiseen nuoret eivät osallistu.
Ylipäätään nuorille annetaan hyvin vähän mahdollisuuksia muodostaa asioista omia perusteltuja mielipiteitään ja vaikuttaa päätöksentekoon. Samalla kyky sietää erilaisia mielipiteitä ja sovitella erilaisia näkemyksiä toisiinsa jää kehittymättä. Seurauksena kaikesta tästä on Suutarisen mukaan paitsi nuorten yhteiskunnallinen syrjäyttäminen niin myös kulttuurillinen eristäminen.
Lisätietoja:
johtaja Sami Borg, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, puh. (03) 215 8524
erikoistutkija Sakari Suutarinen, Jyväskylän yliopisto, puh. (014) 260 1940
>> Nuori kansalainen -tutkimus
>> 7.3.2005 järjestetyn seminaarin aineistot