Riitojen vapaamuotoinen sovittelu alkaa tuomioistuimissa
Tuomioistuimissa otetaan 1.1.2006 käyttöön uusi, nykyistä vapaamuotoisempi sovittelumenettely riita-asioissa. Se on eräissä tapauksissa oikeudenkäyntiä tehokkaampi ja joustavampi menettely riitojen ratkaisemiseksi.
Tuomarin on nykyisinkin pyrittävä edistämään osapuolten keskeistä sovintoa riita-asian oikeudenkäynnin valmistelun yhteydessä. Tämä sovinnon edistäminen osana oikeudenkäyntiä säilyy ennallaan. Uusi sovittelumenettely puolestaan aloitetaan yleensä jo ennen oikeudenkäyntiä tai aivan sen alussa, kun osapuolten kannat eivät vielä ole lukkiutuneet. Tällöin näkökantojen lähentymiseen on yleensä hyviä edellytyksiä.
Sovittelu aloitetaan molempien osapuolten halutessa. Edellytyksenä on, että asia soveltuu soviteltavaksi ja sovittelu on osapuolten vaatimuksiin nähden tarkoituksenmukaista. Sovittelijana toimii tuomioistuimen tuomari.
Useimmat riita-asiat soveltuvat soviteltaviksi
Useimmat yksityisoikeudelliset riita-asiat soveltuvat sovitteluun. Ne voivat liittyä esimerkiksi sopimuksiin, perhe- ja perintöasioihin tai vahingonkorvauksiin. Myös lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevia asioita voidaan sovitella lapsen etu huomioon ottaen. Sen sijaan rikosasioiden sovittelua uusi menettely ei koske.
Sovittelulla edistetään osapuolten omia pyrkimyksiä löytää riitaansa molempien hyväksyttävissä oleva ratkaisu. Sovitteluratkaisu voi siten perustua enemmän kohtuusnäkökohtiin kuin tiukkaan laintulkintaan. Tuomari ei myöskään ensi sijassa ehdota ratkaisua, vaan auttaa osapuolia itse löytämään sen.
Sovittelua haetaan erillisellä hakemuksella tai sitä voidaan pyytää oikeudenkäynnissä jo haastehakemuksen yhteydessä. Myös tuomioistuin voi ottaa esille mahdollisuuden sovitella vireillä olevaa asiaa. Sovittelu päättyy, jos jompikumpi osapuolista ilmoittaa, ettei halua jatkaa sitä.
Laki riita-asioiden sovittelusta koskee ennen muuta käräjäoikeuksia, mutta vireillä olevan asian sovittelu on mahdollista myös hovioikeudessa muutoksenhaun yhteydessä. Sen sijaan hallinto-oikeuksissa ja erityistuomioistuimissa lakia ei sovelleta.
Sovittelu voi olla yleisöltä suljettu
Sovittelu on yleensä julkista. Sovittelijana toimiva tuomari voi kuitenkin neuvotella yhden osapuolen kanssa niin, ettei muita osapuolia ole läsnä, jos osapuolet tähän suostuvat. Tällainen sovittelijan ja yhden osapuolen neuvottelu on yleisöltä suljettu.
Osapuolen pyynnöstä muukin sovittelun osa on toimitettava yleisön läsnä olematta, jos sovinnon saavuttaminen voisi muuten vaarantua. Asia on kuitenkin käsiteltävä julkisesti, jos luottamus sovittelun asianmukaisuuteen tai muu painava syy edellyttää.
Sovinto voidaan vahvistaa
Sovittelussa saavutettu sovinto voidaan osapuolten pyynnöstä vahvistaa heitä sitovaksi. Silloin siitä tulee täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu.
Tuomioistuinsovittelu on osapuolille kustannuksiltaan edullisempi kuin oikeudenkäynti. Osapuolet voivat hoitaa asiaa usein itse ja vastaavat kumpikin vain omista kuluistaan. Korvausvelvollisuutta vastapuolen kuluista ei ole.
Sovittelusta peritään käräjäoikeudessa 102 euron maksu. Jos käräjäoikeus päättää, että sovittelua ei aloiteta, maksu on 44 euroa. Maksut on tarkoitus vahvistaa valtioneuvoston asetuksella 29. joulukuuta.
Esite sovittelusta saatavilla
Uutta riidan sovittelua koskeva esite on saatavilla muun muassa käräjäoikeuksissa ja oikeusaputoimistoissa. Esite löytyy myös oikeusministeriön verkkosivuilta.
Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Tatu Leppänen, puh. (09) 1606 7678
sähköposti: [email protected]
>> Laki riita-asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa 663/2005