Keinot oikeudenkäynnin viipymistä vastaan

oikeusministeriö
Julkaisuajankohta 19.1.2007 8.41
Tyyppi:Tiedote -

Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa, että Suomessa otetaan käyttöön järjestelmä, jolla oikeudenkäynnin kohtuuton viivästyminen voidaan hyvittää asianosaiselle valtion varoista maksettavalla rahakorvauksella. Ennalta ehkäisevänä keinona asianosainen saisi joudutettua asiansa käsittelyä tekemällä kantelun ylemmälle tuomioistuimelle. Viivästyskantelu otettaisiin käyttöön sekä yleisissä tuomioistuimissa että hallintotuomioistuimissa.

Tänään oikeusministeri Leena Luhtaselle luovutetun ehdotuksen tavoitteena on luoda oikeudenkäynnin osapuolille tehokkaita keinoja käsittelyn viipymistä vastaan ja näin parantaa heidän oikeussuojaansa. Samalla pantaisiin täytäntöön Euroopan ihmisoikeussopimuksen asettamat vaatimukset sekä turvattaisiin myös perustuslaissa taattu oikeus oikeudenkäyntiin ilman aiheetonta viivästystä.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Jos oikeudenkäynti viivästyy, jokaisen on voitava vedota kotimaan viranomaiseen asian korjaamiseksi.

Nykyisiä keinoja ei pidetä riittävinä

Asianosaisilla on nykyisin Suomessa käytettävissään asiasta riippuen erilaisia keinoja käsittelyn nopeuttamiseksi. Kaikissa asioissa yksinkertaisin keino oikeudenkäynnin nopeuttamiseksi on esittää kiirehtimispyyntö asiaa käsittelevälle tuomioistuimelle tai esitutkintaviranomaiselle. Näiden harkintaan kuitenkin jää, mihin toimiin pyynnön johdosta ryhdytään.

Käsittelyn viivästymisestä viranomaisessa voi kannella ylemmälle viranomaiselle, sen sijaan oikeudenkäynnin viivästymisestä tuomioistuimessa ei nykyisin voi kannella ylemmälle tuomioistuimelle. Viipymisestä voi kuitenkin sekä viranomaisten että tuomioistuinten menettelyn osalta kannella sekä valtioneuvoston oikeuskanslerille että eduskunnan oikeusasiamiehelle. Ylempi viranomainen tai laillisuusvalvoja ei kuitenkaan nykyisin voi suoranaisesti puuttua asian käsittelyyn, esimerkiksi asettaa määräaikaa jatkotoimille.

Rikosasioissa oikeudenkäynnin kohtuuton viipyminen eli se, että rikoksen tekemisestä on kulunut huomattavan pitkä aika, voidaan lain mukaan ottaa huomioon rangaistusta lieventävänä seikkana.

Asianosainen voi nykyisin vaatia valtiolta vahingonkorvausta oikeudenkäynnin viipymisen perusteella. Korvausvastuu määräytyy tällöin kuitenkin yleisen vahingonkorvauslain perusteella, ja asianosaisen on mm. näytettävä toteen hänelle aiheutunut vahinko ja sen syy-yhteys oikeudenkäynnin viivästymiseen. Aineetonta vahinkoa ei korvata.

Viivästyskantelulla ylemmältä tuomioistuimelta määräys käsittelyn jouduttamiseksi

Työryhmän ehdotuksen mukaan asianosainen voisi kannella vireillä olevan asian viivästymisestä käräjäoikeudessa hovioikeuteen ja hovioikeudessa korkeimpaan oikeuteen sekä hallinto-oikeudessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Viivästyskantelun voisi tehdä esimerkiksi silloin, kun asialle ei ole pitkään aikaan tehty mitään toimenpiteitä. Kantelulle ei olisi määräaikaa, vaan se voitaisiin tehdä periaatteessa milloin tahansa asian ollessa vireillä. Kantelun voisi tehdä kuka tahansa asianosainen, esimerkiksi rikosasiassa vastaajan lisäksi syyttäjä tai puhevaltaa käyttänyt asianomistaja.

Yksinkertaisessa kirjallisessa menettelyssä käsiteltävä viivästyskantelu olisi ratkaistava kiireellisesti, viimeistään kuukauden määräajassa. Kantelu hyväksyttäisiin, jos pääasian käsittely on viivästynyt siten, että se loukkaa asianosaisen oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa tai vakavasti vaarantaa sen.

Ylempi tuomioistuin voisi tällöin määrätä oikeudenkäyntiä jouduttavasta tehokkaasta toimenpiteestä. Se voisi ensinnäkin määrätä, että pääasia on käsiteltävä alemmassa tuomioistuimessa kiireellisenä, tai asettaa määräajan tietylle toimelle asian käsittelyssä. Joissakin tapauksissa se voisi myös antaa tuomioistuimen kokoonpanoa koskevan määräyksen, määrätä toisen tuomiopiiriinsä kuuluvan tuomioistuimen tuomarin käsittelemään asiaa tai siirtää asian toiseen tuomiopiiriinsä kuuluvaan tuomioistuimeen.

Hyvitys oikeudenkäynnin viivästymisestä enintään 10 000 euroa

Työryhmän ehdotuksen mukaan asianosaisella olisi oikeus saada valtion varoista kohtuullinen hyvitys oikeudenkäynnin viivästymisen johdosta. Hyvityksen tarkoituksena olisi korvata viivästymisen aiheuttamaa huolta ja epävarmuutta. Oikeudenkäynnin kestoa ja viivästymistä sekä hyvityksen määrää arvioitaisiin vastaavasti kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Hyvitystä voitaisiin antaa normaalisti enintään 10 000 euroa.

Uutta lakia oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä sovellettaisiin kaikkiin yleisissä tuomioistuimissa, erityistuomioistuimissa sekä hallintotuomioistuimissa ja muissa hallintolainkäyttöelimissä käsiteltäviin asioihin. Lakia sovellettaisiin siten myös esimerkiksi verotusta koskeviin asioihin, jotka eivät kuulu ihmisoikeussopimuksen soveltamisalaan.

Hyvityshakemuksia käsittelemään perustettaisiin oikeusministeriön hallinnonalalle riippumaton lautakunta. Hakemus olisi pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa oikeudenkäynnin päättymisestä. Hyvityslautakunnan päätökseen ei saisi hakea muutosta. Hyvitys maksettaisiin kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta.

Lisäksi työryhmä ehdottaa, että hallintolainkäytössä tuomittavia hallinnollisia taloudellisia sanktioita voitaisiin lieventää asian käsittelyn viivästymisen johdosta. Viivästyminen voitaisiin ottaa huomioon myös uhkasakon tuomitsemisessa.

Suomelle useita tuomioita pitkittyneistä oikeudenkäynneistä

Suomi on viime vuosina saanut useita ihmisoikeustuomioistuimen langettavia tuomioita sillä perusteella, ettei oikeudenkäynti ole tapahtunut ihmisoikeussopimuksen edellyttämän kohtuullisen ajan kuluessa. Vuonna 2005 tällaisia tuomioita annettiin viisi ja vuoden 2006 aikana seitsemän kappaletta.

Tuomiot ovat koskeneet yleensä riita- tai rikosasian oikeudenkäyntiä. Tapauksissa oikeudenkäynnin kokonaiskesto on ollut pisimmillään 10 vuotta 2 kuukautta, lyhimmillään 4 vuotta 2 kuukautta. Oikeudenkäyntien on katsottu viivästyneen paitsi eri tuomioistuimissa myös esitutkinnassa tai syyteharkinnassa. Useimmiten viivästys on tapahtunut käräjäoikeudessa, mutta monessa tapauksessa myös hovioikeudessa.

Tällä hetkellä ihmisoikeustuomioistuimessa on vireillä arviolta ainakin 20 Suomea vastaan tehtyä valitusta, joissa on kysymys oikeudenkäynnin viipymisestä.

Hallintolainkäyttöä koskevat viivästymisvalitukset ovat koskeneet maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön mukaisia asioita sekä lastensuojeluasioita.

Samanaikaisesti nyt mietintönsä jättäneen työryhmän kanssa toinen oikeusministeriön asettama työryhmä on selvittänyt sitä, miten oikeudenkäyntien kokonaiskestoa voitaisiin lyhentää ja laajojen asioiden käsittelyä kehittää yleisissä tuomioistuimissa. Tämän ehdotuksen on määrä valmistua lähiaikoina.

Lisätietoja:
työryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Tatu Leppänen (OM), puh. (09) 1606 7678,
ja ma. hallintoneuvos Eija Siitari-Vanne (KHO), puh. 010 3640 354
(sähköposti: [email protected])

Leena Luhtanen