Hyppää sisältöön
Media

Kidutuksen vastainen komitea antoi alustavat havaintonsa tarkastuksestaan suljettuihin laitoksiin Suomessa

oikeusministeriö
Julkaisuajankohta 31.10.2014 8.58
Tiedote -

Eurooppalainen komitea kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi (CPT) on antanut alustavat havaintonsa syyskuussa Suomeen tekemästään tarkastusmatkasta.

Komitean valtuuskunta kävi määräaikaisella tarkastuskäynnillään (22.9.?2.10.2014) seitsemällä poliisilaitoksella, päihtyneiden selviämisasemalla, kahdessa ulkomaalaisten säilöönottoyksikössä, Helsinki-Vantaan lentoasemalla sijaitsevassa Rajavartiolaitoksen säilöönottotilassa, neljässä vankilassa sekä Niuvanniemen psykiatrisessa sairaalassa.

Valtuuskunnan tietoon ei tullut väitteitä vapautensa menettäneiden epäasiallisesta kohtelusta näissä laitoksissa. CPT löysi kuitenkin paljon parannettavaa. Erityistä huomiota komitea kiinnitti neljään epäkohtaan: tutkintavankien pitämiseen poliisin tiloissa, nk. paljuselleihin vankiloissa, päiväjärjestykseen vankiloiden suljetuilla osastoilla sekä alistus- ja muutoksenhakumenettelyyn tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon määräämisessä.

Komitean varsinainen kertomus valmistuu noin kuuden kuukauden kuluttua tarkastuskäynnistä. Puoli vuotta tämän jälkeen Suomen hallitus antaa raporttiin vastauksensa.

Suositusten toteuttaminen on edennyt liian hitaasti

Poliisilaitoksilla valtuuskunta kiinnitti huomiota siihen, että tutkintavankeja säilytetään edelleen poliisin tiloissa komitean aiemmista suosituksista ja huomautuksista huolimatta. CPT huomautti asiasta ensimmäisen kerran yli 20 vuotta sitten. CPT katsoo, että tutkintavankien mahdollisuudet ulkoiluun poliisilaitoksilla ovat heikot, eikä selleissä ole riittävästi luonnonvaloa. Lisäksi valtuuskunta piti tutkintavankien terveydenhuoltoa ja toimintamahdollisuuksia puutteellisina. Komitea totesi, että tutkintavankien säilyttäminen poliisilaitoksilla tulee lopettaa, koska säilyttämiseen ei ole mitään hyväksyttävää syytä.

Komitea kiinnitti huomiota myös muiden vapautensa menettäneiden terveydenhuollon ongelmiin poliisin tiloissa. Lisäksi päihtyneiden henkilöiden säilyttäminen poliisilaitoksilla nähtiin ongelmallisena, koska poliiseilla ei ole riittävää koulutusta tällaisten henkilöiden käsittelyyn. Komitea kiinnitti huomioita myös vapautensa menettäneen henkilön liikkumista estävien välineiden käyttöön muutamalla poliisilaitoksella.

Valtuuskunta kiinnitti huomiota siihen, että etenkin Helsingin vankilassa selleissä käytetään edelleen tyhjennettäviä ämpäreitä WC:n sijasta. Myös tähän asiaan on kiinnitetty huomiota jo aiemmilla tarkastuskäynneillä.

Valtuuskunta kiinnitti huomiota myös siihen, että perusteet ja menettely vankien suljetulle osastolle sijoittamisessa eivät ole riittävän läpinäkyviä. Komitea piti tilannetta huolestuttavana etenkin Riihimäen vankilassa, jossa yli kolmannes vangeista suorittaa tuomiotaan yksinäisyysrangaistuksen täytäntöönpanoa muistuttavissa olosuhteissa.

Komitea totesi, että vankilahenkilökunta on yleensä hyvin koulutettua ja heidän asenteensa vankeihin on ammattimainen. Erityistä kiitosta saivat Keravan ja Helsingin vankilan johdon ja henkilökunnan asennoituminen vankeihin.

Komitea piti ulkomaalaisten säilöönottoyksikköjen aineellisia olosuhteita hyvinä ja henkilökuntaa hyvin koulutettuna. Ongelmallisena komitea piti uuden, Joutsenossa sijaitsevan säilöönottoyksikön syrjäistä sijaintia ja sitä, että yksikön ympäristö on vankilan kaltainen. Lisäksi komitea totesi, että Helsinki-Vantaan lentoasemalla sijaitsevassa säilöönottotilassa ei ollut kattavaa säilöönottorekisteriä.

Niuvanniemen sairaalassa komitea kiinnitti huomiota potilaiden rajoittamistoimenpiteiden käyttöön. Lisäksi valtuuskunta piti alistus- ja muutoksenhakumenettelyä tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon määräämisessä tehottomana. Komitean mukaan hallinto-oikeuksien päätökset viivästyvät säännönmukaisesti kuukausilla, suulliset kuulemiset ovat poikkeuksellisia, eivätkä tuomarit juuri koskaan tule tapaamaan potilaita sairaalaan. Sen sijaan sairaalan olosuhteita, yksilöllisiä hoitosuunnitelmia, henkilökunnan läsnäoloa toiminnoissa ja potilastietojen ajantasaisuutta komitea piti hyvänä.

Tarkastuskertomus julkistetaan

Komitean työ perustuu Euroopan neuvoston yleissopimukseen kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi. Suomessa sopimus tuli voimaan vuonna 1991. Komitean tehtävänä on tarkastaa vapautensa menettäneiden henkilöiden kohtelua ja sillä on oikeus päästä kaikkiin sellaisiin laitoksiin, joissa pidetään vapautensa menettäneitä henkilöitä. CPT tekee määräaikaisia tarkastuksia sopimuksen jäsenmaihin noin viiden vuoden välein. Tarkastettavat laitokset komitea valitsee itse ja tekee tarkastuksensa aikana käyntejä laitoksiin myös ilman ennakkoilmoitusta.

Komitean valtuuskunta vieraili nyt viidettä kertaa Suomessa. Tarkastusmatkansa päätteeksi se kertoi Suomen viranomaisille alustavia havaintoja vierailustaan. Edellisen kerran komitea vieraili maassamme vuonna 2008.

CPT:n yhdeksänhenkistä tarkastusryhmää johti georgialainen George Tugushi. Ryhmän jäseninä oli muun muassa psykiatrian, vankeinhoidon ja ihmisoikeusasioiden asiantuntijoita eri sopimusvaltioista.

Komitean raportti on luottamuksellinen ja se voidaan julkistaa vain tarkastuksen kohteena olleen maan suostumuksella. Kuten edellisilläkin kerroilla, Suomi julkistaa sekä komitean tarkastuskertomuksen että siihen annettavan Suomen valtion vastineen. Suomi julkistaa myös CPT:n vierailustaan antamat ensihavainnot, mikä on Euroopassa varsin harvinaista.

Lisätietoja:

Suomen yhteysvirkamies, hallitusneuvos Ulla Mohell, oikeusministeriö, puh. 02951 50576
pääjohtaja Esa Vesterbacka, Rikosseuraamuslaitos, puh. 02956 88400 (vankilat)

poliisijohtaja Sanna Heikinheimo, sisäministeriön poliisiosasto, puh. 0295488553
rajavartioylitarkastaja Pertti Normia, Rajavartiolaitoksen esikunta, puh. 0295421607 (Rajavartiolaitoksen säilöönottotilat)
erityisasiantuntija Tero Mikkola, sisäministeriön maahanmuutto-osasto, puh. 0295488617 (ulkomaalaisten säilöönotto)

poliisitarkastaja Jussi Huhtela, Poliisihallitus, puh.02954 81765 (poliisilaitokset)
poliisiylitarkastaja Esko Kesti, Poliisihallitus, puh. 020954 81753 (poliisilaitokset)

hallitusneuvos Pirjo Kainulainen, sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveyspalveluosasto, p. 0295 163 092 (potilaan oikeudet)
lääkintöneuvos Helena Vorma, sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveyspalveluosasto, p. 0295 163 388 (mielenterveyspalvelut)
johtava lääkäri Eila Tiihonen, Niuvanniemen sairaala, p. 0295 242 204 (Niuvanniemen sairaala)

Anna-Maja Henriksson
Sivun alkuun