Kielikertomus esittelee kielellisten oikeuksien toteutumisen tilannetta
Valtioneuvosto päätti tänään yleisistunnossaan antaa eduskunnalle hallituksen kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta 2021. Kerran vaalikaudessa koottava kielikertomus sisältää ajankohtaistietoa Suomen kielioloista, kielellisiä oikeuksia tukevista rakenteista sekä hallinnollisten muutosten vaikutuksesta kieliryhmiin.
Vuoden 2021 kielikertomuksen keskeisiä teemoja ovat digitalisaatio sekä kielellisten oikeuksien toteutuminen opetuksessa, poliisissa, pelastustoimessa ja hätäkeskustoiminnassa. Mukana on myös selvitys siitä, miten kielelliset oikeudet toteutuvat yksityisen toimijan huolehtiessa julkisista tehtävistä.
- Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia ja ne on laissa hyvin turvattu. Oikeuksien käytännön toteutumisessa on kuitenkin puutteita. Kielellisten oikeuksien toteutumiseksi tarvitsemme tietoisuuden lisäämistä, asenteiden muokkaamista, kielitaitoisen henkilökunnan lisäämistä sekä erikielisten palveluiden järjestämistä, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.
- Keskeisiä kysymyksiä kielikertomuksessa ovat erot suomen- ja ruotsinkielisessä palvelussa sekä tulkkauksen tarjoaminen ja sujuvuus. Kielellisten oikeuksien turvaaminen olisi otettava huomioon jo toimintaa suunnitellessa, jotta ne toteutuvat osana tavanomaista palveluprosessia, ministeri Henriksson jatkaa.
Tarpeiden kartoitus ja palveluiden hyvä suunnittelu nähdään kielikertomuksessa keskeisinä toimenpiteinä kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi.
Kielikertomuksen mukaan peruskoulun tuntijaossa äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimääriä olisi syytä lisätä niin, että opetuksessa voitaisiin nykyistä enemmän painottaa yleiskielellä kirjoittamisen taitoa. Ruotsinkielistä koulutusta tulisi kaikilla koulutusasteilla kehittää tavoitteellisesti ja yhtäaikaisesti suomenkielisen koulutuksen kanssa. Perusopetuksessa olisi tärkeä lisätä erityisesti saamenkielisen henkilöstön saatavuutta ja laajentamaan etäopetusta. Viittomakielisiin lapsiin on edelleen tärkeää kiinnittää huomiota varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa sekä niiden kehittämisessä.
Poliisin ruotsinkielinen jatko- ja erityiskoulutus sekä ruotsinkielisten verkkokurssien tarjonta eivät kielikertomuksen mukaan ole riittävällä tasolla turvatakseen yhdenvertaisen koulutuksen poliisiorganisaatiossa. Digitalisaation osalta puolestaan todetaan, että valtionhallinnon vastuulla on varmistaa, että julkisissa digipalveluissa huomioidaan kielelliset oikeudet ja palveluiden saavutettavuus eri kielillä. Tulevaisuudessa on myös tärkeä arvioida sote-uudistuksen vaikutuksia kielellisten oikeuksien käytännön toteutumiseen sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalveluissa.
Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2021
Lisätietoja:
erityisasiantuntija Linda Lindholm, p. 0295 150051, [email protected]