Käytännön toimet oikeusturvan kehittämiseksi tärkeitä
Oikeusturva-asiain neuvottelukunta korostaa käytännön toimien merkitystä oikeusturvan kehittämisessä. Niitä ovat esimerkiksi tuomioistuinten omassa piirissä syntyneet laatuhankkeet ja neuvottelukunnan aloitteesta syntynyt oikeudellisen neuvonnan yhteistyöhanke Vaasassa.
Vararehtori Teuvo Pohjolaisen johtama neuvottelukunta luovutti tiistaina viime vuotta koskevan raporttinsa oikeusministeri Leena Luhtaselle.
Ministeri Leena Luhtanen korostaa oikeusturvan kaikinpuolisen parantamisen tärkeyttä. - Käsittelyaikojen lyhentäminen on keskeistä eikä tuomioistuinten resurssien karsintaa voi hyväksyä, vaikka tuottavuuden parantaminen sinänsä onkin hyväksyttävä tavoite.
Laatuhankkeet yhtenäistävät käytäntöjä
Tuomioistuinten laatuhankkeet parantavat kansalaisten oikeusturvaa, sillä ne yhtenäistävät käytäntöjä ja lisäävät ammatillista keskustelua sekä tuomioistuinten sisällä sekä tuomarien ja tuomioistuinten asiakkaiden kesken.
Toiminnan laadun ja asiakaspalvelun kehittämiseen tähtääviä hankkeita on kaikissa hovioikeuspiireissä, ja alueen käräjäoikeudet osallistuvat niihin aktiivisesti. Useissa hankkeissa on mukana myös syyttäjiä, asianajajia ja oikeusavustajia. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on menossa hallintotuomiostuimia koskeva kehittämishanke. Lisäksi käräjäoikeuksissa ja hallinto-oikeuksissa on omia kehittämishankkeita.
Neuvottelukunta pitää näitä tuomioistuinten omassa piirissä viime vuosina syntyneitä hankkeita erittäin tervetulleina. Oikeudenkäynnin kaikkien toimijoiden mukana olo on tärkeää, samoin se, että hankkeista saatava tieto tulee kaikkien käyttöön.
Viranomaisten yhteistyö parantaa käytännön oikeusturvaa
Vaasassa käynnistettiin viime vuoden alusta neuvontapalveluiden yhteistyöhanke. Neuvottelukunnan aloitteesta syntyneen kokeilun pani liikkeelle Vaasan oikeusaputoimisto. Siinä ovat olleet mukana maistraatti sekä kunnallisista viranomaisista talous- ja velkaneuvonta, kuluttajaneuvonta, sosiaaliasiamies sekä potilasasiamies.
Tavoitteena on ollut asiakaspalvelun parantaminen muun muassa niin, että asiakas saisi tarvitsemansa avun oikeaan aikaan "yhdeltä luukulta". Toinen tavoite on ollut töiden oikea jakaminen viranomaisten kesken resurssien niukentuessa. Kokeilussa onkin onnistuttu vähentämään päällekkäistä työtä. Kokeilu on myös kannustanut virastoja työn sisäiseen kehittämiseen.
Eri neuvontaviranomaisten välistä yhteistyötä on tehty jo ennen Vaasan pilottikokeilua Järvenpään seudulla.
Oikeusturva-asiain neuvottelukunta kannustaa viranomaisia tämäntyyppiseen yhteistyöhön, jossa eri toimijat ovat mahdollisimman laajasti edustettuina.
Kuluriskiä asumiseen liittyvissä riidoissa vähennettävä
Neuvottelukunta esittää myös suosituksia Kaijus Ervastin Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa vastikään julkaistun, riita-asioiden oikeudenkäyntikuluja koskeneen tutkimuksen johdosta.
Asumiseen liittyvissä jutuissa samoin kuin työsuhderiidoissa esitetään paljon näyttöä ja niissä oikeudenkäyntikulut nousevat helposti suuriksi. Erityisen ongelmallisia ovat hometalotapaukset. Tavallisten ihmisten kannalta olisi tärkeää toisaalta ehkäistä tällaisten riitojen syntymistä ja toisaalta ratkaista ne tuomioistuinta halvemmassa menettelyssä.
Tämän vuoden alussa käyttöönotettu tuomioistuinsovittelu on yksi mahdollisuus välttää täysimittainen oikeudenkäynti ja pienentää kuluriskiä. Tilannetta helpottaisi myös kuluttajavalituslautakunnan tehtävien laajentaminen asuntoasioissa. Myös kohtuulliset käsittelyajat kuluttajavalituslautakunnassa olisi turvattava.
Hallintotuomioistuinten toimintaa selvitetty
Neuvottelukunta käynnisti viime vuonna tutkimuksen, jossa viranomaisilta kysyttiin kokemuksia hallintotuomioistuinten toiminnasta.
Vaikka oikeudenkäyntimenettelyä hallinto-oikeudessa pidetään yleensä selväpiirteisenä ja ymmärrettävänä, kyselyyn vastanneet toivoivat hallinto-oikeuksien prosessinjohdon selkeyttämistä. Päätöksenteon tulisi perustua ainoastaan oikeudenkäynnissä esitettyyn aineistoon ja esimerkiksi lausuntopyyntöjen olla nykyistä täsmällisempiä.
Neuvottelukunta kaipaa myös nykyistä selkeämpiä rajoja siihen, kuinka tarkkaan hallintotuomioistuimen on syytä keskittyä valituksessa esitettyihin vaatimuksiin vai voiko se tutkia viranomaisen menettelyä asiassa laajemminkin.
Oikeusturvan toteutumisen kannalta olisi erittäin tärkeää lyhentää hallinto-oikeuksien käsittelyaikoja. Keskimääräiset käsittelyajat ovat olleet 2000-luvulla noin kahdeksan kuukautta, kun niiden vastaajien mukaan tulisi olla lähes puolta lyhyemmät.
Myös päätöksen viipymisestä pitäisi voida valittaa
Neuvottelukunta kiirehtii myös viranomaisen passiivisuudesta johtuvan oikeusturvan puutteiden korjaamista. Nykyisin ihmisillä ei juuri ole keinoja velvoittaa viranomaisia toimimaan, vaikka päätökset viipyisivät kohtuuttoman pitkään.
Neuvottelukunta ehdottaa, että asia voitaisiin saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi sen jälkeen, kun viranomaiselta on uudelleen vaadittu päätöstä.
Pakkokeinolainsäädäntöä tarkistettava
Poliisin käytössä olevia pakkokeinoja koskevia lakeja on viime vuosina muutettu. Telepakkokeinoja on laajennettu ja peitetoimintaa ja valeostoja koskevia valtuuksia lisätty.
Suomessa poliisi saa itse päättää sellaisistakin pakkokeinoista, joista muissa Euroopan maissa päättävät oikeusviranomaiset.
Koska lakeja on muutettu osittaisuudistuksina, kokonaisuudesta on tullut vaikeasti hallittava. Neuvottelukunnan arvion mukaan pakkokeinolainsäädäntöä olisi syytä tarkistaa. Myös eri laeissa olevat telepakkokeinoja koskevat säännökset tulisi selvyyden vuoksi koota yhteen.
Lisätietoja:
neuvottelukunnan puheenjohtaja, vararehtori, professori Teuvo Pohjolainen, Joensuun yliopistosta, puh. (013) 251 3699 tai 050 538 0750 ja sihteerit, apulaispääsihteeri Pirkko Kivikari (Suomen Asianajajaliitto), puh. (09) 6866 1213, tutkija Anu Mutanen (Joensuun yliopisto), puh. 050 589 0721 sekä lakimies Kati Virtanen (Suomen Lakimiesliitto), puh. (09) 8561 0326