Läheissuhteessa tapahtuvia toistuvia lieviä pahoinpitelyjä arvioitava ankarammin

Toistuvat lievät pahoinpitelyt läheisessä suhteessa

Ehdotuksen mukaan läheiseen henkilöön kohdistuvaa lievä pahoinpitely voitaisiin arvioida nykyistä ankarammin pahoinpitelynä, jos sen kohteella on tekijän aiemman toiminnan vuoksi ollut perusteltu syy kokea ruumiilliseen koskemattomuuteensa kohdistuvaa uhkaa tai turvattomuutta. Lisäedellytyksenä on, ettei rikos ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Tällainen pahoinpitely voisi kohdistua henkilön avio- tai avopuolisoon tai lapseen. Pahoinpitelyiksi katsottaisiin myös aikuisten lasten vanhempiinsa kohdistamat lievät pahoinpitelyt.

Tavoitteena on, että näiden tilanteiden erityispiirteet otetaan huomioon rangaistusta määrättäessä. Läheisiin kohdistuva lieväkin pahoinpitely saattaa muodostaa jatkuvan uhan ja pelon ilmapiirin, joka voi heijastua koko perheen elämään.

Jos väkivalta kohdistuu alle 18-vuotiaaseen, joka on tekijästä erityisen riippuvaisessa asemassa, voitaisiin ankarampaa säännöstöä soveltaa jo yhdenkin lievän pahoinpitelyn tapahduttua. Näissä tapauksissa tekijänä voi olla myös perheen ulkopuolinen kasvattaja tai muu nuoreen erityisen läheisessä luottamussuhteessa oleva henkilö.

Kun nämä rikokset tulisivat virallisen syytteen alaisiksi, esitutkinnan käynnistäminen ja syyllisen saattaminen vastuuseen eivät olisi enää riippuvaisia uhrin tahdosta.

Lievä pahoinpitely on sakkorikos, kun taas pahoinpitelynä teosta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Koska pahoinpitely on virallisen syytteen alainen rikos, poliisille tulee myös velvoite selvittää tapahtumia esimerkiksi kotihälytyksen yhteydessä nykyistä laajemmin.

Uudistuksella halutaan korostaa läheissuhteissa tapahtuvien lievien pahoinpitelyjen moitittavuutta. Uudistus voi myös auttaa katkaisemaan rikoksen uusimiskierteen.

Asiakaspalvelussa tapahtuneet lievät pahoinpitelyt

Työryhmä ehdottaa, että virallisen syytteen alaiseksi säädettäisiin lievä pahoinpitely, jonka asiakas kohdistaa häntä palvelleeseen tai hänen asiaansa käsitelleeseen työntekijään. Nykyisin syyte lievästä pahoinpitelystä edellyttää uhrin eli työntekijän rangaistusvaatimusta.

Asiakaspalvelutyötä tekevään kohdistuvan lievän pahoinpitelyn erityispiirre on se, ettei uhri yleensä pääse helposti pakoon tilanteesta. Kun myös muut työntekijät voivat kokea tilanteen pelottavana, teko voi vaikuttaa koko työyhteisön hyvinvointiin. Erityisesti sosiaali- ja hoitotyössä työntekijä voi kokea olevansa ristiriitatilanteessa tai pelätä kostoa joutuessaan asianomistajana päättämään syytteen nostamisesta. Näistä syistä päätöstä oikeudellisista jatkotoimista ei saisi jättää yksittäisen työntekijän kannettavaksi. Asiakaspalveluksi työryhmä lukisi palvelutyön, terveydenhuollon ja sosiaalialan työn, kuljetus- ja liikennetyön sekä kaupallisen työn, joissa tutkimusten mukaan sattuu eniten väkivaltaan liittyviä työtapaturmia.

Julkista valtaa käyttäviin virkamiehiin, esimerkiksi poliiseihin kohdistuva väkivalta on jo nykyisin virallisen syytteen alainen rikos.

Työryhmän ehdotukseen liittyy sosiaali- ja terveysministeriön edustajan eriävä mielipide.

Lisätietoja:
työryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Lena Andersson, puh. (09) 16067725, ja
050 3746297
ja sihteeri, erityisasiantuntija Matti Marttunen, puh. (09) 1606 7653, ja 050 566 7424
(sähköposti: [email protected])

Pahoinpitelyrikos läheissuhteissa ja työpaikalla -työryhmämietintö