Lakiehdotus lausunnoilla: holokaustin kiistämisestä erillinen rangaistussäännös
Oikeusministeriö on lähettänyt lausunnoille hallituksen esityksen luonnoksen, jonka mukaan rikoslakiin lisättäisiin säännös holokaustin ja muiden vakavien kansainvälisten rikosten kiistämisestä. Uusi säännös rajattaisiin mahdollisimman tarkasti sananvapauden suoja huomioiden.
Rikoslakiin lisättäisiin erillinen rangaistussäännös, joka koskisi joukkotuhonnan, ihmisyyttä vastaan kohdistuneen rikoksen, hyökkäysrikoksen ja sotarikoksen julkista kiistämistä, puolustelemista ja vakavaa vähättelemistä. Säännös koskisi ainoastaan sellaisten rikosten kiistämistä, jotka kansainvälinen tuomioistuin, kuten esimerkiksi rikostuomioistuin ICC, on lainvoimaisella ratkaisulla todennut tapahtuneiksi. Lisäksi säännöksen soveltaminen edellyttää, että teko on tehty rasistisella perusteella tavalla, joka on omiaan yllyttämään vihaan tai väkivaltaan sekä häiritsemään yleistä järjestystä. Rasistiset perusteet ovat vastaavat kuin kansanryhmää vastaan kiihottamista koskevassa säännöksessä.
Hallituksen esityksen tavoitteena olisi selventää lainsäädäntöä, jotta Suomen lainsäädäntö täyttäisi EU:n rasismipuitepäätöksen velvoitteet riittävän yksiselitteisesti. Esityksellä pantaisiin täytäntöön holokaustin kiistämisen kriminalisointia koskeva kirjaus valtioneuvoston tiedonannosta yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Uuden rangaistussäännöksen taustalla on Euroopan komission Suomea vastaan käynnistämä rikkomusmenettely EU:n rasismipuitepäätöksen toimeenpanosta. Vastaava rasismipuitepäätöstä koskeva menettely on käynnissä myös Ruotsia, Viroa, Alankomaita, Bulgariaa, Unkaria ja Puolaa vastaan.
Tarkoituksena ei ole rajoittaa yhteiskunnallista keskustelua
Vakavan kansainvälisen rikoksen kiistäminen olisi viestin sisältöön liittyvä rangaistava teko. Säännöksessä ei tarkemmin mainittaisi tapoja, joilla tehtyjä ilmaisuja säännös koskisi. Säännös koskisi muun muassa holokaustin julkista vähättelyä, puolustelua ja kiistämistä niin sähköisissä viestintäkanavissa, painetussa mediassa kuin suullisestikin. Rangaistavuus edellyttäisi tahallisuutta. Valmistelussa on kiinnitetty huomiota siihen, miten viha ja väkivalta määritellään, sekä milloin teko olisi omiaan yllyttämään vihaan tai väkivaltaan.
Ehdotetulla säännöksellä ei olisi tarkoitus rajoittaa asiallista keskustelua yhteiskunnallisesti merkityksellisistä asioista tai historiallisista tapahtumista tai niiden tulkinnasta. Valmistelussa onkin kiinnitetty erityistä huomiota sananvapauden turvaamiseen. Esityksen mukaan Suomi hyödyntäisi laajasti puitepäätöksessä säädetyt mahdollisuudet rajata rangaistavuuden alaa. Kriittinen asiallinen keskustelu esimerkiksi historiallisiin tapahtumiin johtaneista syistä tai niiden tuomioistuinratkaisuista ei täyttäisi rikostunnusmerkistöä.
Vakavan kansainvälisen rikoksen kiistämisestä tuomittava rangaistus olisi sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi. Se olisi yleisen syytteen alainen rikos.
Tavoitteena on selventää lainsäädäntöä
Rikoslaissa ei tällä hetkellä ole erillistä säännöstä koskien juutalaisten kansanmurhan tai muiden ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten tai vakavien kansainvälisten rikosten kiistämisestä. Holokaustin ja muiden vakavien kansainvälisten rikosten kiistämiseen voidaan tietyin edellytyksin soveltaa kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevia rangaistussäännöksiä. Tuomioistuimet ovat katsoneet niin holokaustin kiistämisen, vähättelyn kuin puolustelunkin täyttäneen tietyissä yhteyksissä kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevan rikostunnusmerkistön.
Hallituksen esityksen luonnoksesta voi lausua 11.10. saakka Lausuntopalvelu.fi:ssä.
Lisätietoja:
erityisasiantuntija Tiina Turunen, p. 0295 150 235, [email protected]
lainsäädäntöneuvos Jussi Matikkala, p. 0295 150 486, [email protected]