Yksikieliselle kunnalle mahdollisuus muuttua kaksikieliseksi kesken kymmenvuotiskauden
Hallitus esittää, että yksikielinen kunta voitaisiin kunnanvaltuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella säätää kaksikieliseksi kesken valtioneuvoston säätämän kymmenvuotiskauden. Nykyisen lain nojalla kunnat voivat hakeutua kaksikielisiksi seuraavan kerran vasta vuoden 2023 alusta. Hallitus antoi esityksen eduskunnalle tänään 23. lokakuuta.
Kunnan kieleen perustuvaan valtionosuuteen ei jatkossa vaikuta enää kunnassa asuvien 6 - 15-vuotiaiden ruotsinkielisten lasten osuus, vaan kunnan kaksikielisyys. Valtionavun piiristä putoavat pois yksikieliset kunnat, vaikka niissä asuisi huomattava määrä toista kansalliskieltä äidinkielenään puhuvia.
Valtioneuvosto säätää kuntien kielellisen aseman kymmeneksi vuodeksi kerrallaan virallisten väestötilastojen perusteella. Kunta määritetään kaksikieliseksi, jos kunnan suomen- tai ruotsinkielinen vähemmistö on vähintään 8 prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta. Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistön osuus laskee alle 6 prosentin tai alle 3 000 asukkaan. Tähän ei tule muutosta.
Kunta voi myös hakea kaksikielisen kunnan asemaa kunnanvaltuuston esityksellä, vaikka kunta olisi yksikielinen. Nyt annetun esityksen tarkoituksena on mahdollistaa kunnanvaltuuston esityksestä hakeutuminen kaksikieliseksi ilman, että kunnan tarvitsee odottaa valtioneuvoston asettaman kymmenvuotiskauden loppuun.
Vaikka kunnat saisivat lisämahdollisuuden hakeutua kaksikielisiksi, valtioneuvosto säätäisi jatkossakin kaikkien kuntien kielellisestä asemasta kymmenen vuoden välein.
Kun kunta muuttuu kaksikieliseksi, sen velvollisuudet palvella asukkaitaan molemmilla kansalliskielillä laajenevat. Kaksikielisen kunnan on tarjottava palveluja suomeksi ja ruotsiksi sekä toimittava muutoinkin molemmilla kielillä.
Lisätiedot:
kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaa, puh. 02951 50181
sähköposti: [email protected]