Uusi kirjallinen menettely alkaa käräjäoikeuksissa
Käräjäoikeuksissa otetaan lokakuun alusta lähtien käyttöön uusi kirjallinen rikosasioiden oikeudenkäyntimenettely. Se on tavallista oikeudenkäyntiä yksinkertaisempi menettely, jossa tuomari ratkaisee asian kirjallisen aineiston perusteella. Suullista pääkäsittelyä ei järjestetä eikä asianosaisten tarvitse tulla oikeudenkäyntiin.
Uudistuksella pyritään tehostamaan rikosasioiden käsittelyä ja mahdollistamaan nykyistä joustavampi menettelytapa selvissä rikosjutuissa.
Edellyttää teon tunnustamista
Kirjallisessa menettelyssä voidaan käsitellä tiettyjä syytetyn tunnustamia rikoksia. Lisäksi menettelyn käyttö edellyttää rikoksesta syytetyn ja mahdollisen rikoksen uhrin suostumusta. Poliisi kysyy suostumuksen alustavasti jo esitutkinnassa. Syyttäjä tai käräjäoikeus selvittää haasteen tiedoksiannon yhteydessä tai myöhemmin, tunnustaako syytetty teon, luopuuko hän oikeudestaan suulliseen käsittelyyn ja suostuuko hän asian ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä.
Uutta kirjallista menettelyä voidaan soveltaa sellaisiin rikoksiin, joista on säädetty rangaistukseksi enintään kaksi vuotta vankeutta. Menettely on siten mahdollinen lähes kaikissa tavallisissa ja lievissä rikoksissa. Esimerkiksi pahoinpitely, törkeä rattijuopumus, varkaus ja kavallus voidaan ratkaista kirjallisesti, jos menettelyyn vaadittavat muut edellytykset täyttyvät.
Kirjallisessa menettelyssä voidaan tuomita enintään yhdeksän kuukauden pituinen vankeusrangaistus. Jos syytetty tuomitaan kuutta kuukautta pitempään vankeusrangaistukseen, hänelle on varattava mahdollisuus suullisen lausuman antamiseen.
Juttua ei voida käsitellä kirjallisessa menettelyssä, jos syytetty on teon tehdessään ollut alle 18-vuotias.
Uusia keinoja peruuntumisten vähentämiseksi
Rikosoikeudenkäynnin yhteydessä otetaan lokakuun alussa myös käyttöön uusia keinoja, joilla pyritään vähentämään pääkäsittelyjen peruuntumisia. Peruuntumiset johtuvat yleensä syytetyn poissaolosta.
Jatkossa voidaan syytetyn poissaolosta huolimatta kuulla pääkäsittelyssä todistajia, asiantuntijoita, rikoksen uhria tai toista syytettyä. Edellytyksenä on, että syytetylle on haasteen yhteydessä ilmoitettu tästä mahdollisuudesta. Jo kertaalleen kuultua henkilöä ei yleensä kuulla enää uudelleen, paitsi jos syytetyllä on ollut laillinen syy poissaoloonsa tai tuomioistuin pitää uutta kuulemista tarpeellisena. Myös silloin, jos on kuultu todistajaa, josta syytetylle ei ole ilmoitettu, tulee kuuleminen syytetyn pyynnöstä uudistaa.
Uusia perusteita esitutkinnan lopettamiselle
Syyttäjä voi määrätä esitutkinnan rikosasiassa lopetettavaksi, jos sen jatkamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat selvässä epäsuhteessa tutkittavana olevan asian laatuun ja mahdolliseen seuraamukseen nähden, taikka jos on varsin todennäköistä, että syyttäjä tulisi jättämään syytteen nostamatta. Lisäksi edellytyksenä on, ettei tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi esitutkinnan jatkamista.
Pääkäsittelyn lykkäämiselle asetettuja määräaikoja pidennetään asian jatkokäsittelyn helpottamiseksi. Tuomioistuimeen tuotavaksi määrätyn ja säilöön otetun henkilön vapaudenmenetys saa kestää enintään viisi vuorokautta nykyisen kolmen päivän sijasta.
Rikoksen uhrille avustaja nykyistä useammin
Väkivaltarikoksen uhrille voidaan lokakuun alusta lähtien määrätä oikeudenkäyntiavustaja ja tukihenkilö valtion varoin nykyistä useammissa tapauksissa. Nykyisin avustaja tai tukihenkilö voidaan määrätä vain seksuaalirikoksen, perheväkivallan tai ihmiskaupparikoksen uhrille. Jatkossa myös henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen uhri voi saada avustajan ja tukihenkilön.
Avustaja ja tukihenkilö ovat tähän saakka olleet vaihtoehtoja, mutta uudistuksen myötä voidaan väkivaltarikoksen uhrille määrätä tarvittaessa molemmat. Tukihenkilölle ryhdytään maksamaan korvaus samoin perustein kuin todistajalle. Tämä merkitsee korvauksen alenemista nykyisestä.
Videokuuleminen mahdolliseksi vangitsemisen yhteydessä
Teknisten apuvälineiden käyttömahdollisuuksia rikosoikeudenkäynnissä lisätään. Vangittavaksi vaaditun henkilökohtainen kuuleminen voi tapahtua videoneuvottelun avulla. Samoin voidaan menetellä vangitsemisasiaa uudelleen käsiteltäessä. Tämä vähentää kuljetuksia vankilan ja tuomioistuimen välillä sekä parantaa käsittelyn turvallisuutta.
Rikosasioiden valmisteluistunto voidaan pitää puhelimitse tai videoneuvotteluna. Samoin asianomistajan korvausvaatimukset saadaan tuomioistuimen pyynnöstä toimittaa myös esimerkiksi puhelimitse.
Ennen kuin tuomioistuin määrää syytetyn mielentilan tutkittavaksi, sen tulee erillisellä välituomiolla ratkaista, onko syytetyn näytetty menetelleen syytteessä kuvatulla tavalla. Näin mielentilatutkimukseen ei turhaan määrätä henkilöä, joka myöhemmin todetaan syyttömäksi.
Oikeudenkäyntiä häiritsevälle henkilölle tuomioistuin voi määrätä enintään 1 000 euron järjestyssakon tai määrätä hänet otettavaksi säilöön enintään 24 tunnin ajaksi.
Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa, puh. (09) 1606 7708
lainsäädäntösihteeri Kirsi Pulkkinen, puh. (09) 1606 7722
sähköposti: [email protected]
Oikeusministeriön esite ”Rikosjutun käsittely käräjäoikeudessa”: www.om.fi/11907.htm (Esitteen teksti päivitetään kirjallisella menettelyllä 1.10.)
Poliisin esite ”Uusi kirjallinen menettely rikosasiassa”: www.poliisi.fi