Parlamentaarinen ryhmä: Sisäinen turvallisuuden ja oikeudenhoidon riittävät resurssit turvattava ja toimintaa uudistettava

Työryhmä katsoo, että sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon kokonaisuuteen tulee palauttaa viime kevään kehyspäätöksen säästöjä vastaavat määrärahat. Tämä tarkoittaisi 75 miljoonan euron lisäystä vuoden 2019 kehystasossa. Lisäys vastaisi noin puolta tämän vaalikauden aikana toimialoille kohdistetuista säästöistä.

Työryhmä edellyttää myös, että harmaan talouden torjuntaan on jatkossakin käytettävissä 20 miljoonan euron vuotuinen rahoitus.

Sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon alalla on käynnissä useita strategisesti merkittäviä tietojärjestelmähankkeita. Työryhmä pitää tärkeänä, että jatkossakin tietojärjestelmähankkeisiin osoitetaan erillisrahoitusta tuottavuuden parantamiseksi. Investointeja on suunnattava erityisesti tietoteknisiin hankkeisiin osana toimintatapojen uudistamista.

Työryhmä korostaa, että sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon toiminnassa pitää edelleen kehittää toimintatapoja, etsiä rakenteellisia ratkaisuja ja hakea säästöjä. Pelkästään leikattujen määrärahojen palautus tai harmaan talouden torjuntaan ja tietojärjestelmiin osoitettavat lisämäärärahat eivät takaa toiminnan pitämistä nykytasoisena.

Tehtävä selvitys sisäisen turvallisuuden rakenteellisesta kehittämisestä

Työryhmä nosti työssään esiin myös muita kehittämistarpeita. Työryhmä esittää, että tulisi käynnistää selvitys sisäisen turvallisuuden kokonaisuuden rakenteelliseksi kehittämiseksi.

Tehtävässä selvityksessä tulisi tarkastella muun muassa seuraavia ehdotuksia:

Pelastustoimen rakenteiden ja ohjausjärjestelmän kehittäminen, jotta rakenteet ja koordinaatio olisivat taloudelliset ja tehokkaat. Samalla tulisi selvittää vapaaehtoistoiminnan laajempaa hyödyntämistä koko sisäisen turvallisuuden kentässä.

Selvitettävä Tullin toimintojen ohjausta. PTR-yhteistyön (poliisi,Tulli, Rajavartiolaitos) kokoaminen yhden hallinnonalan ohjaukseen tehostaisi vaikuttavuutta ja tuottavuutta.

Selvitettävä poliisihallinnon prosessien, toiminnan ja rakenteiden kehittämistä sekä poliisin ydintehtäviin kuulumattomien tehtävien siirtämistä muille (esimerkiksi päihtyneiden ja vankien kuljetus).

Lisäksi työryhmä edellyttää laaja-alaista selvitystä turvallisuusalan oppilaitoksista ja arviointia siitä, voitaisiinko Suomeen perustaa yksi turvallisuusalan oppilaitos.

Oikeudenhoidon uudistamisohjelmaa jatkettava

Työryhmä katsoo, että oikeudenhoidon käynnissä olevaa uudistamisohjelman täytäntöönpanoa on jatkettava. Erityisesti työryhmä pitää tärkeänä seuraavien toimenpiteiden jatkovalmistelua:

Korkeimpien oikeuksien yhdistäminen

Hallintoasioissa oikaisuvaatimusjärjestelmän ja valituslupajärjestelmän kehittäminen. Tässä tulisi selvittää hallintolainkäyttölain muuttamista siten, että valituslupasääntely olisi pääsääntö, jolloin poikkeuksista säädettäisiin erikseen.

Tuomioistuinviraston perustaminen

Käräjäoikeuksien vahvistaminen

Tuomioistuinmaksujen korottaminen

Hallinnollisten sanktioiden käyttöalan laajentaminen

Lisäksi työryhmän mukaan tulisi kehittää rikosseuraamuslaitoksen laitoskantaa niin, että voidaan huolehtia rangaistusten täytäntöönpanon sisällöllisestä mielekkyydestä. Työryhmä ehdottaa selvitettäväksi myös, voitaisiinko rajoittaa viranomaisten oikeutta valittaa toisen viranomaisen päätöksistä.

- Tämän hallituskauden aikana ja tälle vuodelle on sisäisen turvallisuuden resurssit ja toiminnan taso kyetty turvaamaan. Se on edellyttänyt rakenneuudistuksia ja budjetti- ja kehysriihissä taisteltuja määrärahalisäyksiä. Oma käsitykseni on, että pelkkä kehyssäästöjen purku ei riitä säilyttämään nykyistä toiminnallista tasoa tulevina vuosina ilman selkeää määrärahatason korjausta. Toivon, että tästä raportista ilmenevä poliittinen yhteisymmärrys auttaa takaamaan vakaat resurssit kaikkien sisäistä turvallisuutta ylläpitävien viranomaisten toiminnalle, toteaa sisäministeri Päivi Räsänen.

- On tärkeää, että ryhmä on tiedostanut, ettei leikkauksia voida jatkaa ilman, että oikeusvaltion ydintehtävät kärsisivät. Yhteinen linjaus resurssien palauttamisesta vuoden 2014 tasolle on erittäin tervetullut. Tällä vaalikaudella oikeudenhoidon uudistamisohjelman toimia on viety määrätietoisesti eteenpäin. Näitä toimia on tarve jatkaa ja tavoitteena tulee jatkossakin olla tehokkuuden lisääminen oikeusturvaa vaarantamatta. Työryhmä on antanut tälle vahvan tukensa. On hienoa, että kaikki puolueet ovat sitoutuneet oikeusturvan takaamiseen ja oikeudenhoidon kehittämiseen, arvioi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Työryhmän raportti on saatavilla sekä sisäministeriön että oikeusministeriön verkkosivuilta.

Lisätietoja:
työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Kari Tolvanen, p. 09 432 3182,
ministeri Räsäsen valtiosihteeri Marjo Anttoora, p. 029 541 8802,
ministeri Henrikssonin erityisavustaja Otto Andersson, p. 029 515 0255