Perheen sisäinen lähestymiskielto mahdolliseksi
Lähestymiskiellon määrääminen aiotaan tehdä mahdolliseksi myös silloin, kun kiellolla suojattava ja kieltoon määrättävä henkilö asuvat samassa asunnossa. Lähestymiskieltoa ei nykyisin voida määrätä, jos asianosaiset asuvat yhdessä.
Samassa yhteydessä rikoslain säännös toimenpiteistä luopumisesta pahoinpitelyssä eli ns. vakaan tahdon pykälä kumottaisiin. Sen mukaan syyttäjä voi jättää syytteen nostamatta silloin, kun rikoksen uhri sitä omasta vakaasta tahdostaan pyytää.
Hallitus päätti asiaa koskevan lakiesityksen sisällöstä tänään. Tasavallan presidentin on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle perjantaina 21. marraskuuta.
Tavoitteena perheväkivallan torjunta
Muutosten tavoitteena on tehostaa puuttumista perheväkivaltaan. Kun väkivallan tekijän paluu uhrin luokse estettäisiin perheen sisäisellä lähestymiskiellolla, voitaisiin suojella uhria todennäköisiltä tulevilta väkivallanteoilta tehokkaasti ja nopeasti. Näin parannettaisiin myös perheväkivaltaa kokemaan joutuvien lasten asemaa.
Uusia säännöksiä perheen sisäisestä lähestymiskiellosta voitaisiin soveltaa myös silloin, kun henkilöt muun syyn kuin parisuhteen vuoksi asuvat yhdessä. Kielto olisi mahdollinen esimerkiksi silloin, kun vanhempi kohtaa väkivaltaa samassa asunnossa asuvan täysi-ikäisen lapsensa taholta.
Pahoinpitelyn toimenpiteistä luopumista koskevan säännöksen kumoaminen edesauttaisi pahoinpitelyyn syyllistyneiden saattamista vastuuseen teoistaan. Muutos parantaisi uhrien suojaa vähentämällä syylliseksi epäiltyjen mahdollisuuksia estää syytteen nostaminen uhria painostamalla.
Kiellon määräämiselle tiukat edellytykset
Perheen sisäiseen lähestymiskieltoon määrätyn henkilön olisi poistuttava yhteisestä asunnosta eikä hän saisi palata sinne. Hän ei myöskään saisi tavata eikä muutoinkaan ottaa yhteyttä henkilöön, jota kiellolla suojataan. Kiellettyä olisi myös suojattavan henkilön seuraaminen ja tarkkailu. Kielto voitaisiin määrätä laajennettuna koskemaan oleskelua tietyssä muussa paikassa, esimerkiksi yhteisen asunnon läheisyydessä.
Koska velvoitus poistua omasta kodista merkitsee voimakkaampaa puuttumista henkilön oikeuksiin kuin tavallinen lähestymiskielto, perheen sisäisen lähestymiskiellon määräämisen edellytykset olisivat tiukemmat kuin tavalliseen lähestymiskiellon.
Kielto voitaisiin määrätä ainoastaan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tai sen uhan torjumiseksi, ei sen sijaan silloin, jos kyse on rauhaan kohdistuvasta rikoksesta tai häirinnästä. Lisäksi edellytettäisiin korkeampaa todennäköisyyttä siitä, että kiellon määräämättä jättäminen johtaisi edellä tarkoitettuun rikokseen. Perheen sisäiseen lähestymiskieltoon määrääminen edellyttäisi aina myös tilanteen kokonaisharkintaa.
Kielto voimassa enintään kolme kuukautta
Perheen sisäinen lähestymiskielto voitaisiin määrätä enintään kolmeksi kuukaudeksi. Voimassaolo tulisi harkita tapauskohtaisesti. Esityksen mukaan kiellon voimassaolon aikana osapuolet voivat kumpikin tahoillaan pohtia kiellon määräämiseen johtaneita syitä ja yhdessä asumisen jatkomahdollisuuksia. Kielto voitaisiin tarvittaessa uudistaa enintään kolmeksi kuukaudeksi.
Kielto ei vaikuttaisi taloudellisiin velvollisuuksiin
Perheen sisäisellä lähestymiskiellolla ei puututtaisi osapuolten taloudellisiin velvollisuuksiin, asunnon omistus- tai vuokrasuhteisiin eikä koti-irtaimiston jakoon. Kiellon määräämisellä ei myöskään olisi oikeudellisia vaikutuksia yhteisten lasten huoltoon, tapaamisoikeuteen eikä elatukseen. Lasten tapaamisen järjestämisestä tulisi sopia erikseen. Kriisitilanteessa tämä tapahtuisi yleensä sosiaaliviranomaisten avulla.
Jos kieltoon määrätty henkilö ei voisi järjestää itselleen tilapäistä majoitusta, sen järjestäminen jää viime kädessä kunnan vastuulle. Esityksen mukaan poliisin ja käräjäoikeuden olisi kiellon määräämisen yhteydessä tiedotettava mahdollista asuinpaikoista. Lähestymiskieltoon määrätylle tulisi myös aktiivisesti tarjota tukitoimenpiteitä väkivallan irtipääsemiseksi sekä tarvittaessa hoitoa. Vastaavasti poliisin tulisi aktiivisesti tarjota perheväkivallan uhrille tietoa siitä, mistä hän voi saada apua ja tukea.
Kiireellinen käsittely
Perheen sisäistä lähestymiskieltoa koskevat asiat olisi käsiteltävä kiireellisinä. Käräjäoikeuden olisi pääsäännön mukaan järjestettävä pääkäsittely viikon kuluessa siitä, kun poliisi on saattanut päätöksensä väliaikaisen lähestymiskiellon määräämisestä käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Perheen sisäisen lähestymiskiellon rikkomisesta seuraisi sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi kuten tavallisenkin lähestymiskiellon rikkomisesta.
Poliisille aktiivisempi rooli väliaikaisen lähestymiskiellon määräämisessä
Heti voimaan tulevan väliaikaisen lähestymiskiellon voi nykyisin käräjäoikeuden lisäksi määrätä pidättämiseen oikeutettu virkamies eli päällystöön kuuluva poliisi tai syyttäjä. Päätös menee tällöin viipymättä käräjäoikeuden tutkittavaksi.
Uusissa säännöksissä korostettaisiin poliisin toimivaltaa määrätä väliaikainen lähestymiskielto. Toimivalta olisi sama riippumatta siitä, onko kysymys tavallisesta vai perheen sisäisestä lähestymiskiellosta.
Tarkoituksena on, että perheen sisäinen lähestymiskielto tulisi yleensä määrättäväksi ensin väliaikaisena poliisin päätöksellä. Näin olisi esimerkiksi silloin, kun poliisi on poistanut uhkaavasti käyttäytyneen henkilön kotoaan ja ottanut hänet säilöön ja rikoksen uhka olisi todennäköinen vielä säilöstä päästämisen jälkeenkin.
Poliisi voisi määrätä väliaikaisen lähestymiskiellon myös viran puolesta. Näin voitaisiin menetellä esimerkiksi, jos itsensä uhatuksi tunteva henkilö ei uskalla tai kykene esittämään nimenomaista pyyntöä kiellon määräämisestä. Uusi säännös koskisi sekä tavallista että perheen sisäistä lähestymiskieltoa.
Myös väliaikainen lähestymiskielto merkittäisiin jatkossa poliisiasiain tietojärjestelmään. Nykyisin väliaikaisen lähestymiskiellon noudattamisen valvontaa vaikeuttaa se, ettei kielto näy rekisteristä.
Tavallinen lähestymiskielto voitaisiin uudistaa kahdeksi vuodeksi
Tavallisen lähestymiskiellon enimmäiskestoaika on nykyisin yksi vuosi, ja se voidaan uudistaa enintään vuodeksi. Säännöksiä muutettaisiin siten, että kieltoa uudistettaessa lähestymiskielto voitaisiin määrätä vuoden sijasta enintään kahdeksi vuodeksi. Mahdollisuus olisi tarkoitettu tilanteisiin, joissa lähestymiskielto ei ole tehonnut eikä tilanne ole rauhoittunut.
Syyttäjälle pahoinpitelyissä sama harkintavalta kuin muissakin rikoksissa
Pahoinpitelyn syyttämistä koskevan erityissäännöksen kumoamista perustellaan muun muassa sillä, että syyttäjän on käytännössä erittäin vaikea selvittää, onko uhri esittänyt pyynnön jättää syyte nostamatta vapaaehtoisesti ja ilman painostusta. Pyynnön ratkaiseva merkitys syytteen nostamatta jättämiseen on saattanut myös lisätä uhriin kohdistuvaa painostusta.
Huolimatta säännöksen kumoamisesta syyttäjä voisi edelleen jättää pahoinpitelyn syyttämättä syyttämättäjättämistä koskevien yleisten säännösten perusteella. Asianomistajan pyyntö jättää syyte nostamatta on tällöin yksi peruste, jonka syyttäjä ottaa kokonaisarvioinnissaan huomioon. Syyte voidaan jättää nostamatta myös esimerkiksi tekijän ja asianomistajan välillä saavutetun sovinnon perusteella tai siksi, että tekijä on hakeutunut hoitoon.
Asianomistajan ja epäillyn kuuluminen samaan perheeseen ei sellaisenaan ole peruste jättääsyyte nostamatta.
Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa, puh. (09) 1606 7708